Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa aikasarjan Suomen metsien tilasta 1920-luvulta lähtien. Tälle sivulle on koottu muutamia keskeisiä kehitystrendejä. Esimerkit ovat vain osa VMI:n laajasta tietosisällöstä. Kattavammat tiedot löytyvät Luken tilastopalvelun sivuilta ja VMI:n tulosjulkaisuista.

Klikkaamalla pikkukuvaa saat kustakin kohdasta esiin havainnollista infografiikkaa.

 

Metsätalousmaan kehitys 1920-luvulta lähtien nykyisen Suomen pinta-alalle laskettuna

1960-luvulta 1980-luvulle metsämaan ala kasvoi soiden ojituksen ja peltojen metsityksen vuoksi. Viime vuosikymmeninä metsätalousmaan ja metsämaan ala on ollut vakaa. Metsätalousmaan käsite sisältää suojelualueet.

Metsätalousmaan ja metsämaan käyttörajoitukset

Metsä-, kitu- ja joutomaasta puuntuotannon ulkopuolella on 19 % ja rajoitetusti puuntuotannossa 13 %. Metsämaasta vastaavat osuudet ovat 9 % ja 5 %.

 

 
Puuston määrä (miljoonaa kuutiometriä) puulajeittain vuosina 1921–2017

Puuston määrä on 1920-luvulta 1,7-kertaistunut. Eniten on lisääntynyt männyn kokonaistilavuus, mutta myös kuusen, koivun ja muun lehtipuun tilavuus on suurempi kuin viime vuosisadan alussa.

 
Lahopuun keskitilavuus (m3/ha) metsämaalla Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa

VMI:ssa lahopuun määrää on seurattu 1990-luvun lopulta lähtien. Lahopuun määrä on Etelä-Suomessa metsämaalla keskimäärin 4,4 kuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa 7,2 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa lahopuun määrä on 2000-luvulla lisääntynyt, mutta Pohjois-Suomessa lahopuu on vähentynyt.

 
Yli 10 cm läpimittaisen polttopuuksi kelpaavan kuolleen puuston määrä (miljoonaa kuutiometriä) 1930-luvulta lähtien

Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on seurattu ensimmäisestä VMI:sta lähtien. Tämän aikasarjan perusteella kuolleen puun määrä metsissämme oli pienimmillään 1960-luvulta 1980-luvun alkuun, mutta on sen jälkeen lisääntynyt suuremmaksi kuin viime vuosisadan alussa.

 
Ikäluokkien osuudet (%) metsämaan alasta Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa

Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaiden metsien osuus metsämaasta on nyt selvästi suurempi kuin viime vuosisadan alkupuoliskolla.

 

Pohjois-Suomessa vanhimpien metsien osuus väheni voimakkaasti sotien jälkeen aloitetussa laajamittaisissa uudistushakkuissa, nyt nämä 1950- ja 1960-luvulla uudistetut metsät ovat siirtymässä varttuneiden metsien ikäluokkaan.

 


Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (hakkuut ja luontainen kuoleminen)

Puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvun alun jälkeen ollut selvästi poistumaa suurempi. Viimeisin mitattu kasvu on 107,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma nousi 87 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2017. Kasvun lievä aleneminen vuonna 2017 julkaistuun arvioon verrattuna johtuu menetelmän vaihdosta: kasvuarviossa on nyt siirrytty pysyvillä koealoilla tehtyihin mittauksiin.

 

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke.
Infografiikka: VMI-ryhmä, Luke.
8.10.2018/MLin

Katso myös