Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa aikasarjan Suomen metsien tilasta 1920-luvulta lähtien. Tälle sivulle on koottu muutamia keskeisiä kehitystrendejä. Esimerkit ovat vain osa VMI:n laajasta tietosisällöstä. Kattavammat tiedot löytyvät Luken tilastopalvelun sivuilta ja VMI:n tulosjulkaisuista.

Klikkaamalla pikkukuvaa saat kustakin kohdasta esiin havainnollista infografiikkaa.

 

tilavuudet-puulajeittain-1600px-2Metsätalousmaan kehitys 1920-luvulta lähtien nykyisen Suomen pinta-alalle laskettuna.

1960-luvulta 1980-luvulle metsämaan ala kasvoi soiden ojituksen ja peltojen metsityksen vuoksi. Viime vuosikymmeninä metsätalousmaan ja metsämaan ala on ollut vakaa. Metsätalousmaan käsite sisältää suojelualueet.

 tilavuudet-puulajeittain-1600px-3

Metsätalousmaan ja metsämaan käyttörajoitukset.

Metsä-, kitu- ja joutomaasta puuntuotannon ulkopuolella on 22 % ja rajoitetusti puuntuotannossa 13 %. Metsämaasta vastaavat osuudet ovat 9 % ja 7 %.

 

 
tilavuudet-puulajeittain-1600px-4Puuston määrä (miljoonaa kuutiometriä) puulajeittain vuosina 1921–2013.

Puuston määrä on 1920-luvulta 1,7-kertaistunut. Eniten on lisääntynyt männyn kokonaistilavuus, mutta myös kuusen, koivun ja muun lehtipuun tilavuus on suurempi kuin viime vuosisadan alussa.

 

 
tilavuudet-puulajeittain-1600px-5Lahopuun keskitilavuus (m3/ha) metsämaalla Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa.

VMI:ssa lahopuun määrää on seurattu 1990-luvun lopulta lähtien. Lahopuun määrä on Etelä-Suomessa metsämaalla keskimäärin 3,8 kuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa 8 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa lahopuun määrä on 2000-luvulla lisääntynyt, mutta Pohjois-Suomessa lahopuu näyttäisi vähentyneen.

 

 
tilavuudet-puulajeittain-1600px-6Polttopuuksi kelpaavan kuolleen puuston määrä (miljoonaa kuutiometriä) 1930-luvulta lähtien.

Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on seurattu ensimmäisestä VMI:sta lähtien. Tämän aikasarjan perusteella kuolleen puun määrä metsissämme oli pienimmillään 1960-luvulta 1980-luvun alkuun, mutta on sen jälkeen lisääntynyt suuremmaksi kuin viime vuosisadan alussa.

 

 
tilavuudet-puulajeittain-1600px-7Ikäluokkien osuudet (%) metsämaan alasta Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa

Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaiden metsien osuus metsämaasta on nyt selvästi suurempi kuin viime vuosisadan alkupuoliskolla. Pohjois-Suomessa vanhimpien metsien osuus väheni voimakkaasti sotien jälkeen aloitetussa laajamittaisissa uudistushakkuissa, nyt nämä 1950- ja 1960-luvulla uudistetut metsät ovat siirtymässä varttuneiden metsien ikäluokkaan.

 


tilavuudet-puulajeittain-1600px-8Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (hakkuut ja luontainen kuoleminen).

Puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvun alun jälkeen ollut selvästi poistumaa suurempi. Viimeisin mitattu kasvu on 105,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma on viime vuosina ollut alle 80 miljoonaa kuutiometriä.

 

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke.
Infografiikka: VMI-ryhmä ja Jouni Hyvärinen, Luke.

Katso myös

Blogit

Ei blogikirjoituksia aiheesta