Siirry pääsisältöön

Luomusta oppeja kestävämpään ruoantuotantoon

Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii luomutuotannon ympäristövaikutuksia ja menetelmiä sekä tuottaa niistä tietoa viljelijöiden, yritysten ja yhteiskunnan päätöksenteon tueksi. Lisäksi Luke tukee luomualaa kehittämällä luomusatotilastointia ja seuraamalla alan kehitystä. 

Tutkittua tietoa luomutuotannosta ja sen kestävyysvaikutuksista tarvitaan Suomen luomutuotannolle ja -kulutukselle asetettujen kunnianhimoisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Luomutuotannon menetelmistä hyötyy myös tavanomainen maatalous, sillä ne auttavat vähentämään riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista ja parantamaan siten tuotannon kestävyyttä ja kannattavuutta. 

Ymmärryksemme suomalaisen luomutuotannon monimuotoisuus- ja vesistövaikutuksista on lisääntynyt

Luke on viime aikoina tuottanut runsaasti uutta tutkimustietoa luomuvilja- ja kotieläntilojen viljelykiertojen ja maanmuokkausmenetelmien vaikutuksista maan kasvukunnolle, maaperäeliöstön monimuotoisuudelle ja pelloilta syntyvälle vesistökuormitukselle. 

Tutkimukset ovat osoittaneet luomutuotannon edistävän maaperäeliöstön runsautta, parantavan maan kasvukuntoa ja vähentävän vesistöjen ravinnekuormitusta erityisesti viljantuotannossa. Typpikuormitus vesistöihin oli luomuviljapelloilta 20 prosenttia alhaisempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa ja yksipuolisessa viljelykierrossa olevilta viljapelloilta. 

”Luomutuotannon ympäristövaikutuksista tarvitaan yhä lisää tietoa etenkin Suomesta ja muualta pohjoisilta tuotantoalueilta. Vuonna 2023 julkaistu synteesiraportti luomutuotannon monimuotoisuusvaikutuksista lisäsi ymmärrystämme tiedontarpeista”, kertoo Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen Lukesta.

Tutkimukset ovat osoittaneet luomutuotannon edistävän maaperäeliöstön runsautta, parantavan maan kasvukuntoa ja vähentävän vesistöjen ravinnekuormitusta erityisesti viljantuotannossa.

Tutkimus auttaa viemään luomutuotantoa entistä ympäristökestävämpään suuntaan ja tuottaa kuluttajien kaipaamaa tietoa luomun lisäarvotekijöistä. Tietoa luomun ympäristövaikutuksista on tuotettu muun muassa ammattikeittiöiden tarpeisiin, jotta ne voisivat viestiä asiakkailleen luomutuotteiden suosimisen perusteista.

Luonnonvarakeskus kehittää jatkossa luomutuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten laskentamenetelmiä ja tuottaa tuotetason tietoa suomalaisten luomuelintarvikkeiden ympäristövaikutuksista.

Vuonna 2023 julkaistu synteesiraportti kokosi yhteen tutkitun tiedon luomutuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen pohjoisessa maatalousympäristössä.

Tavoitteena luomusatojen kasvattaminen ja satovarmuuden parantaminen

Sekaviljelyä pidetään yhtenä keinona kasvattaa luomusatoja.  Alustavat tulokset sekaviljelykokeista osoittavat, että palkokasvien, öljykasvien ja viljojen sekaviljely ovat keinoja kasvattaa satotasoja ja -varmuutta luomussa. Lisäksi on tärkeää torjua satokasvien kanssa kilpailevia kestorikkakasveja luomupelloilla. Tuoreet käytäntöä palvelevat tietokortit juolavehnän, peltovalvatin ja ohdakkeen torjunnasta mekaanisin keinoin tukevat luomumenetelmien osaamisen kehittymistä.  

Luke on kehittänyt luomusatopotentiaalin laskentamenetelmää ja lisännyt tiedon eri kasvilajien satopotentiaalista vuosittaiseen luomusatotilastointiin. Tilastoinnin kehittäminen tarjoaa luomuviljelijöille tärkeää vertailutietoa siitä, millaisia satoja parhaat luomutilat ovat saavuttaneet eri maakunnissa. Luomutilastoinnin kehittäminen on hyvin tärkeää myös alan kehittymisen seurannan näkökulmasta.

Luomututkimuksesta keinoja myös tavanomaisen maatalouden kehittämiseen

Luomualkutuotannon tutkimus tarjoaa keinoja lisätä koko maataloustuotantomme ympäristökestävyyttä ja omavaraisuutta. Luomututkimus tuo tavanomaiseen viljelyyn tietoa uudistavista ja ekologisista menetelmistä viljellä maata, joilla voidaan parantaa ruoantuotannon kestävyyttä ja kannattavuutta sekä vähentää ulkoisten tuotantopanosten käyttöä.

Uudistava viljely perustuu pitkälti luomutilojen hyödyntämiin menetelmiin, kuten maan kasvukunnon hoitoon, monipuolisiin viljelykiertoihin, orgaanisten lannoitteiden sisältämien ravinteiden kierrätykseen ja palkokasvien typensidontakyvyn hyödyntämiseen. 

Luomualkutuotannon tutkimus tarjoaa keinoja lisätä koko maataloustuotantomme ympäristökestävyyttä ja omavaraisuutta.

”On ilahduttavaa, että luomututkimuksen tuottamaa tietoa osataan hyödyntää yhä laajemmin maataloustuotantomme kestävyyden kehittämisessä. Asialla on merkitystä myös omavaraisuusasteen lisäämisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta”, Iivonen sanoo.

Luomutuotantoon kehitettyjen kasvinsuojelumenetelmien hyödyntäminen kasvintuhoojien ja rikkakasvien torjunnassa vähentää riippuvuuttamme kemiallisista kasvinsuojeluaineista ja lisää näin tuotannon omavaraisuutta ja kannattavuutta pienentäen ympäristöön kohdistuvaa kemikaalikuormitusta.