Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin

Rakennettujen vesistöjen vaelluskalakantojen palauttamiseen tarvitaan yleensä useita toimenpiteitä. Kalojen vaellusyhteys lisääntymis- ja kasvualueiden välillä on järjestettävä niin ylä- kuin alavirtaankin tapahtuville vaelluksille. Hyvälaatuisia lisääntymis- ja poikasalueita on oltava riittävästi, ja kalastusta on säädeltävä tarpeen mukaan. Ilmaston muuttuessa kalojen vaellukset myös vesistöalueen sisällä elinympäristöstä toiseen on oltava mahdollisia. Luonnonvarakeskus tuottaa näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavaa tutkimustietoa.

Suomen noin 159 000 jokikilometristä yli 90 prosenttia on jollain tavoin ihmisen muuttamia. Vesivoimalaitosten rakentaminen on katkaissut vaelluskalojen kulkumahdollisuudet monilla maamme joilla. Lisäksi jokien luonnontilaa ovat muuttaneet muun muassa säännöstely, uittoperkaukset ja valuma-alueiden ojitukset.

Rakennetut vesistöt ovat olleet tyypillisesti padottuina jo vuosikymmeniä, joten patoaltaiden kalayhteisö on nykyään erilainen kuin mitä se oli ennen patoamistaan. Virtaaviin vesiin erikoistuneet vaelluskalalajit, kuten lohi, taimen, vaellussiika ja nahkiainen, ovat yleensä patoaltaista kadonneet tai heikentyneet. Vastaavasti niin sanotut yleislajit, kuten hauki, monet särkikalat, ahven ja kuha ovat runsastuneet vuosien aikana, joko luonnostaan tai istutettuina.

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin edellyttää yleensä kokonaisvaltaisia, tehokkaita ja useita samanaikaisia tuki- ja säätelytoimenpiteitä. Tämän vuoksi palauttamiseen tarvitaan maa- ja vesialueiden omistajia, toiminnanharjoittajia, kalatalousalueita ja osakaskuntia, yhdistyksiä ja aktiivisia yksityistoimijoita, kuntia ja valtiota sekä tietenkin tutkimustietoa tuottavia tutkijoita.

Onnistuakseen työlle on oltava asetettuna selkeä vesistökohtainen ja realistinen tavoite, mihin osapuolet voivat sitoutua vuosien ajaksi. Yhdessä asetettu tavoite selkeyttää menetelmien valintaa. Luonnollisesti lisääntyvän lohipopulaation palauttaminen vesistöön edellyttää huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja, ja keinovalikoiman on oltava laajempi kuin jatkossakin edes osittain istutuksilla tuetun populaation saavuttaminen. Kaikille sidosryhmille sopivan ratkaisun löytäminen vaelluskalojen palauttamiseksi on yleensä sitä vaikeampaa mitä suuremmat taloudelliset intressit tai tunnelataus niihin liittyvät.

Kiinnostus vesistöjen erilaiseen hyötykäyttöön ja vaelluskalojen palauttamiseen on yleisesti kasvanut, ja ihmiset arvostavat yhä enemmän luontoa ja sen tarjoamia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kestävä kala- ja vesivarojen hyödyntäminen on osa elinkeinoelämän kilpailukykyä taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ohella.

Vaelluskalojen palauttamiseen liittyviin tietotarpeisiin Luonnonvarakeskus vastaa monialaisella tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Toteutamme tutkimusta useissa rakennetuissa vesistöissä kautta Suomen sekä kontrolloiduissa olosuhteissa Luken Kainuun kalantutkimusasemalla.

Kalojen käyttäytymisestä tuotamme tietoa muun muassa erilaisilla telemetria- ja PIT-seurannoilla voimalaitosten tai muiden kulkuesteiden sekä niiden yhteyteen tai läheisyyteen suunnitelluissa vaellusratkaisuissa. Kalojen elinympäristökunnostuksien ekologisen vaikuttavuuden seurantaan olemme toteuttaneet jo pitkään erilaisissa tutkimushankkeissa. Kalayhteisössä tapahtuneista ja tulevista muutoksista saamme tutkimustietoa esimerkiksi patojen purkamiseen liittyvissä hankkeissamme. Testaamalla ja kehittämällä uusia menetelmiä, kuten virikekasvatustoimintaa, kantojen risteytystä tai villiyttämistä, edistämme istukaskalojen laadun ja elinvoimaisuuden parantamista.

Merkittävä rakennettujen vesien haasteisiin vastaava hanke on vuosina 2019-2023 toimiva Sateenvarjo III-hanke, joka on jatkoa aikaisemmille I- ja II-hankkeille (toimineet vuosina 2010-2017). Hankkeiden toteutus on tehty ja tehdään tutkijoiden, vesivoimayhtiöiden ja viranomaisten yhteistyönä, jolloin tulokset välittyvät nopeimmin suoraan käytäntöön. Muita keskeisiä tämän aihepiirin hankkeitamme ovat esimerkiksi Kalatalouden ympäristöohjelma, Freshabit LIFE IP, Istutusmenetelmien optimointi Ounasjoella, ja useat elinympäristöjen kunnostamiseen liittyneet tutkimushankkeet.