Paltamon tutkimusinfrastruktuuri

Paltamossa tehdään monipuolista huippututkimusta kalakantojen ja virtavesiekosysteemien suojelun, monimuotoisuuden, hoidon ja kestävän käytön edistämiseksi laajalla kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Tutkimus tehdään akvaattista luontoa simuloivilla tutkimusalustoilla, jotka on yhdistetty moderneihin tarkkailu- ja seurantalaitteisiin. Lisäksi Paltamossa voidaan tehdä tuotantomittakaavan kalanviljelytutkimusta. Vastaavaa infrakokonaisuutta ei ole muualla Euroopassa. Paltamon tutkimusinfrastruktuuri kuuluu Kainuu Fisheries Research Station -tutkimusalustana eurooppalaiseen, kokeellisen ekosysteemitutkimuksen infrastruktuuriin AnaEE:hen. 

Paltamossa ylläpidetään osittain tai sinne voidaan hankkia tutkimuksissa tarvittavia eri ikäisiä kasvatettuja kalalajeja. Tarvittaessa tutkimuskäyttöön voidaan tuoda myös luonnosta pyydystettyjä villejä kaloja. Kiinteistöllä sijaitsevat tutkimuksen sisä- ja ulkotilat, toimistot ja tekniset tukitilat, tutkimuksen prosessivesien ja asumisjätevesien puhdistusyksiköt sekä majoitustilat vieraileville tutkijoille. Kalojen luonnontilaan sopeutumista tutkitaan virtavesitutkimusalustalla, jossa voidaan toteuttaa biodiversiteetti- ja istutustutkimuksia. 

Erilaisia ja -kokoisia sekä sisä- ja ulkotiloissa sijaitsevia muunneltavia koeyksiköitä on käytettävissä useita satoja. Koeyksiköiden vesi otetaan läheisestä Kivesjärvestä, mutta tutkimuksiin on käytettävissä myös lähdevettä. Vettä voidaan myös tarvittaessa lämmittää tai viilentää. Sisällä olevissa koetiloissa on luonnonvalorytmiä mukaileva keinovalaistus, jonka voimakkuutta ja rytmiä voidaan säätää tutkimustarpeiden mukaisesti. Tutkimuksen käytössä on myös noin seitsemän hehtaarin lampi, joka voidaan tarvittaessa tyhjentää vedestä. Lampea voidaan käyttää myös kalojen kasvatukseen luonnonravintolammikkona. 

Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan laitos saa käyttää vettä kuukausikeskiarvona laskettuna 0,63–0,75 m³/s. Ruokaviraston kalatautiseurannan mukaan Paltamo on P1-luokan laitos. 

Virtasuvantoaltaat ja virtauomat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia kontrolloituihin tutkimuksiin virtavesikalojen luonnonmukaisessa elinympäristössä.  Ne ovat perustaltaan betonisia yksiköitä, joissa voidaan säätää virtaamaa ja pohjarakennetta esimerkiksi erilaisilla suojapaikoilla kuten luonnonkivi ym. materiaaleilla. Kaloille koeuomissa on tarjolla uomastoissa syntynyttä tai tuloveden tuomaa luonnonravintoa kuten hyönteisiä. Laitteistot sisältävät myös mahdollisuuden kalojen käyttäytymisen seurantaan pilvitallenteisen RFID-tekniikan (PIT-telemetria) sekä videomonitoroinnin avulla. 

75 m² ja 50 m² virtasuvantoaltaat

•  16 kpl 1,5 x 26 m virtauoma + 36 m² suvanto, sis. kiinteät 64 PIT-antennia 
• 24 kpl 1,5 m x 10 m virtauoma + 35 m² suvanto, sis. kiinteät 32 PIT-antennia 
• virtaama: 3–10 l/s 
• vesitys: painovoimainen 
• vesipinnan korkeudensäätö: 30–120 cm (suvanto-osa) ja 0–90 cm (virtaosa). 

30 m x 1,5 m virtavesiuomat

• erikseen asennettava ja säädettävä PIT-seuranta ja videomonitorointi
• koko: 30 m x 1,5 m  
• uomien määrä: 6 kpl 
• virtaama: per uoma 70–100 l/s (kok. max. 500 l/s  
• vesitys: pumppu 
• Säädettävä syvyys 0–0,5 m 

Betoniset koeltaat mahdollistavat kontrolloituja tuotantomittakaavan kokeita hyvin säädeltävissä kalanviljelyolosuhteissa. 

75 m² ja 50 m² kasvatusaltaat

• 8 kpl x 75 m² 
• 36 kpl x 50 m²  
• Virtaama 3–10 l/s 
• Vesitys: painovoimainen 
• Säädettävä syvyys 0–2 m 

Maa-altaissa voi toteuttaa lampimittakaavan tutkimuksia. Sorapohjaiset ulkoaltaat soveltuvat myös pienimuotoiseen luonnonravintokasvatukseen. 

400 m² maa-altaat

• erikseen asennettava ja säädettävä PIT-seuranta ja videomonitorointi
• koko: 400 m²  
• määrä: 6 kpl 
• virtaama: 3–10 l/s 
• vesitys: painovoimainen 
• kaksi veden tuloa ja poistoa 
• säädettävä syvyys 0–2 m

Luonnonravintolammikko Koppelolammikko mahdollistaa tutkimuksia luonnon järviympäristössä. Kuhmon keskustasta n. 40 km pohjoiseen sijaitsevaa Koppelolampea voidaan käyttää eri kalalajien kasvatuksessa ja tutkimuskäytössä. Lampeen ei ole pääsyä muilla kalalajeilla istutettujen lisäksi. 

• Tutkimuksia luonnon järviympäristössä. 
• Kuhmon keskustasta n. 40 km pohjoiseen sijaitsevaa Koppelolampea voidaan käyttää eri kalalajien kasvatuksessa ja tutkimuskäytössä. Lampeen ei ole pääsyä muilla kuin tutkimuskaloilla kokeen aikana.  
• Koko: 6,74 ha  
• Täyttyy kevään sulamisvesistä  
• Keskisyvyys: 2 m täydessä vesipinnassa 
• Luonnonravintokasvatuksessa käytetyt lajit: siika, kuha, ahven, made 
• Lammikko tyhjennettävissä (tyhjentymisaika 2 vrk) 

0,4 m² altaat 

• koko: 0,4 m²  
• määrä: 60 kpl sisätiloissa + 80 kpl sijoitettavissa esim. ulkotiloihin 
• virtaama: 0,2–0,3 l/s 
• vesitys: painovoimainen 
• täydennettävissä perhehaudontayksiköllä 8 kpl/allas yht. 480 kpl 
• altaat vaihdettavissa esim. akvaarioihin 

3 m x 0,5 m virtavesiuomat 

• Virtavesiuomia mädin haudontaan tai kalojen käyttäytymistutkimuksiin. Yhteen kaukaloon mahtuu 5 kpl mädin haudonta-asettia. Uomiin asennettavissa videokamerat ja PIT-antennit. 
• koko: 3 m x 0,5 m  
• määrä: 10 kpl  
• virtaama: 0,3–0,6 l/s  
• vesitys: painovoimainen 

1 m x 0,1 m uintitesteri 

• kalojen uintikyvyn mittaamiseen 
• koko: 1 m x 0,1 m 
• virtaama: 10 l/s 
• vesitys: painovoimainen 

3,2 m² altaat 

• koko: 3,2 m²  
• määrä: 66 kpl  
• virtaama: 0,2–0,5 l/s 
• vesitys: painovoimainen 

15 m² altaat 

• koko: 15 m²  
• määrä: 12 kpl 
• virtaama 3–5 l/s  
• vesitys: painovoimainen 

6 m x 0,5 m virtavesiuomat 

• Uomat eristetty muusta hallitilasta.  
• Varustettavissa videokameroilla sekä 16 PIT-antennilla. 
• koko: 6 m x 0,5 m  
• määrä: 4 kpl 
• virtaama: 10–25 l/s 
• vesitys: painovoimainen 
• valaistus: portaaton säätö

Kannellinen laatikko, jossa vastakkaisilla sivuilla olevat 5 mm teräsverkoilla peitetyt aukot mahdollistavat veden läpivirtauksen. Erillisessä kannella voidaan säätää valaistusta.  Virtavesilaatikot ovat sijoitettavissa esim. virtavesiuomiin. Suuri määrä mahdollistaa monipuoliset koeasetelmat. 

• koko: 0,4 m²  
• määrä 300 kpl 
• mitat: 800 x 600 x 451 mm (läpivirtausaukkojen koot 40 x 55 cm)  
• verkko: 5 mm terästä, lanka 2 mm (vaihdettavissa myös 3 mm ja 10 mm verkkoon) 
• olosuhteiden vakiointi (pohjamateriaali, suojapaikat, virrannopeudet) 

Valituilla tutkimusalustoilla on käytössä PIT-antennit ja videokamerat. PIT-telemetriatekniikka, pilvitallennus ja ohjelmistosovellukset mahdollistavat monipuolisten koejärjestelyjen aineiston keruun PIT-merkillä (mikrosiru) merkitystä kalayksilöistä. Videokameroilla (video array) voidaan seurata kalan käyttäytymistä veden alta tai päältä.

• Akvaattinen ekologia ja virtavesiekosysteemit 
• Virtavesikalojen elinympäristöt, kunnostukset ja vaellusyhteydet 
• Muuttuvan ilmaston haasteet 
• Uudet menetelmät laitoskalakantojen villiyttämiseksi ja luonnossa menestyvien istukkaiden tuottamiseksi 
• Kasvatettavien kalojen hyvinvointi 
• Kalastuksen valintavaikutukset 
• Kalavarojen kestävä käyttö