Siirry pääsisältöön

Humalatutkimus vastaa viljelijöiden ja panimoiden kysyntään

Panimot ja viljelijät ovat yli kymmenen vuoden ajan toivoneet saavansa suomalaista humalaa markkinoille toisaalta lisätulonlähteeksi muun viljelyn rinnalle ja toisaalta tuomaan panimotuotteisiin uusia tuulahduksia. Toistaiseksi humalaa viljellään Suomessa alle kymmenellä hehtaarilla. Viljelyä on rajoittanut pohjoisissa valo-olosuhteissa satoa tuottavien lajikkeiden puuttuminen sekä tiedon ja kokemuksen puute humalan viljelyn perusteista. Tällä hetkellä humalapelletit ja -uutteet tuodaan ulkomailta, lähinnä muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Humalaa on viljelty Suomessa vuosisatoja, ja saatua satoa on käytetty siman, sahdin ja oluen valmistuksessa.

Humalan emikäpyjä käytetään muun muassa oluen maustamiseen. Kuva: Saara Tuohimetsä

Tutkimuksella valitaan tuotantoon sopivimmat suomalaiset humalat

Luonnonvarakeskus on kartoittanut pitkään Suomessa viljeltyjä satoa tuottavia humalia. Koeviljelyyn valittiin geneettisen ja kemiallisen tutkimuksen perusteella yli tuhannesta kansalaisten tutkimukseen ilmoittamasta humalasta parikymmentä. Koeviljelmät on perustettu Luke Piikkiön toimipaikalle ja koulutiloille Etelä-Pohjanmaalle ja Lappiin.

Koeviljelyssä olevista humalista tullaan valitsemaan ja nimeämään muutama tuotantoon parhaiten sopiva kasvikanta taimistojen lisättäväksi. Viljelykokeissa kerätään tietoa kasvikantojen ulkoisista tuntomerkeistä, satopotentiaalista ja kestävyydestä kasvitauteja vastaan. Kuivatusta käpysadosta määritetään kemiallisesti aromiyhdisteet ja katkeroa antavat alfa- ja beetahapot. Aistivaraisella tutkimuksella saadaan arvokasta tietoa humalien potentiaalista lopputuotteessa. Tämä tehdään arvioimalla käpyjen aromaattiset tuoksut ja testaamalla humalien soveltuvuus panimotuotteeksi oluenpanokokeessa.

Viljelytekniikan tutkimus auttaa viljelijää alkupanostusta vaativassa viljelyssä

Humalan viljely poikkeaa monin tavoin viljanviljelystä. Monivuotinen, jopa kymmenmetrinen emiköynnös vaatii vankasti perustetut tukirakennelmat ja sadon korjuuseen ja käsittelyyn erikoiskoneistusta. Tärkeää on, että humalan kävyn sisältämät aromaattiset öljyt säilyvät korjuun ja käsittelyn aikana.

Viljelyn edistämiseksi Luke on julkaissut oppaan humalatarhan perustamisesta ja sen perusviljelytekniikasta 2023. Lisäksi verkosta on saatavilla humalanviljelyksen kannattavuuden laskentatyökalu, jonka avulla voi arvioida, milloin viljely voi alkaa tuottaa voittoa ja kuinka paljon.  

Tällä hetkellä humalatutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää humalan integroidun kasvinsuojelun keinoja Suomessa. Esimerkiksi kukkakaistojen ylläpito humalarivien välissä voi suosia tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten kukkakärpäsiä, hämähäkkejä ja leppäpirkkoja.

Humalasadon korjuussa on turvauduttava nostoapuun. Kuva: Saara Tuohimetsä

Humalapalvelulla nopeasti alkuun

Tutkimuksella kerrytetty suomalaiseen humalaan liittyvä osaaminen, muun muassa humalan geneettinen ja kemiallisen koostumuksen kirjasto sekä puhtaan kasvimateriaalin tuotanto solukkoviljelmästä, on mahdollistanut Humalapalvelut-konseptin perustamisen Lukeen. Viljelijän on mahdollista tutkituttaa humalansa geneettinen ainutlaatuisuus, käpyjen aromi- ja happopitoisuudet sekä tuottaa aineistostaan puhdasta taimimateriaalia pellolleen. Palvelu on ollut saatavilla kaksi vuotta ja sille on ollut käyttöä.

Viljelijän on mahdollista tutkituttaa humalansa geneettinen ainutlaatuisuus, käpyjen aromi- ja happopitoisuudet sekä tuottaa aineistostaan puhdasta taimimateriaalia pellolleen.

Luonnonvarakeskuksessa on meneillään kaksi humalahanketta, Panimohumala (2022–2025; Makera) ja Laatuhumala (2022–2024; OLVI-säätiö). Suunnitelmissa on lisäksi hyödyntää köynnöksen koko biomassaa muun muassa kuitututkimuksessa. Panimolaboratorio Powered by Luke edistää osaltaan humalan tuotantoketjun kehittämistä Suomessa.