Tiedepaneeli täsmensi Suomen muutospolut luonnon huomioivalle taloudelle
Taloudellista kasvua on rakennettu kuluttamalla luontopääomaa. Koordinoimamme tiedepaneeli kehitti Suomelle toimia, joilla luonto voidaan nostaa talouden rinnalle päätöksenteossa.
Tiedepaneeli kuvasi kansalliset muutospolut
Maailmalla huomiota herättäneessä Sir Partha Dasguptan raportissa etsittiin keinoja, joiden avulla luonto ja siihen perustuva ihmisen hyvinvointi saadaan vahvemmin sisäistettyä yhteiskunta- ja talousjärjestelmän toimintaan. Luken koordinoima tiedepaneeli selvitti ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan kuvaamat kymmenen muutospolkua tarkoittavat konkreettisesti Suomelle.
Monitieteinen asiantuntijajoukko loi Dasguptan muutospolkujen pohjalta kansallisen näkökulman, tilannekatsauksen sekä tietotarpeet ja toimintaehdotukset. Mukana oli asiantuntijoita yliopistoista (Helsinki, Jyväskylä, Åbo Akademi ja Hanken), tutkimuslaitoksista (Luke, VATT, LABORE) ja Tilastokeskuksesta.
Asiantuntijoiden työn tueksi järjestettiin työpaja, jossa eri sidosryhmät (ministeriöt, yritykset, järjestöt) osallistuivat muutospolkujen ideointiin ja arviointiin. Kansallisten muutospolkujen avulla puettiin sanoiksi niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joilla luonto pääomana voidaan ottaa osaksi taloudellista ja yhteiskunnallista toimintaa.
Eväitä uudelle hallituskaudelle
Suomen Dasgupta-selvitys kuvaa päätöksentekijöille, minkä kaltaisia toimia luontoon kohdistuvan kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen vaatii tulevaisuudessa talouden eri osa-alueilla. Raportti myös tarkastelee sitä, kuinka pitkällä näillä poluilla Suomi jo on. Kustannustehokkuus vaatii laajoja toimia, mutta muutokset eivät kaikilta osin ole monimutkaisia.
”Hahmotelluissa muutospoluissa on runsaasti konkreettista evästystä meille poliitikoille ja erityisesti tulevalle hallitukselle. Selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnolle haitallisten tukien poisto, taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoissa ja koulutuksessa," ministeri Maria Ohisalo totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.
Selvitys vauhditti keskustelua luonnon ja talouden kytköksistä
Selvitys sai laajaa näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Martta-liitto viittasivat selvitykseen tulevalle hallitukselle suunnatuissa kannanotoissaan keväällä 2023. Selvityksen ehdotuksia on otettu huomioon myös esiselvityksessä luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoiksi ja Luontopaneelin ulostulossa luontotavoitteiden mittaamisesta.
Selvitys on vauhdittanut keskustelua luonnon suomalaisille tarjoamista hyödyistä, luontopääoman hupenemisesta ja haitallisen kehityksen ehkäisykeinojen hyväksyttävyydestä.
“Selvitys on tuonut vahvasti esille sen, että muutoksia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Aidot muutokset vaativat kokonaisuuden tarkastelua ja hyvää yhteistyötä,” kertoo tutkimusprofessori Eija Pouta.
