Siirry pääsisältöön

Metsäareena 2023

Suomen metsillä on keskeinen rooli biopohjaisten tuotteiden raaka-aineina ja vihreässä siirtymässä. Luonnonvarakeskuksen Metsäareenassa alan toimijat pohtivat yhdessä, miten tästä tehdään Suomen seuraava menestysaskel.

Mikä on metsä-Suomen seuraava menestysaskel?

Suomi elää metsistä myös vuonna 2035. Metsillä on keskeinen rooli biopohjaisten tuotteiden raaka-aineina ja vihreässä siirtymässä. Luonnonvarakeskuksen MetsäAreenassa pohdittiin, miten teemme tästä Suomen seuraavan menestysaskeleen. Tilaisuuden avanneen Luken pääjohtaja Johanna Buchertin pääviesti oli, että toivoa on.
Pääjohtaja Johanna Buchert puhuu MetsäAreenan yleisölle.

Luken keskustelunavaus: Metsäsektorin arvonlisän kaksinkertaistaminen on mahdollista, mutta vaatii merkittäviä investointeja ja arvoketjujen pidentämistä Suomessa

Suomen biotalousstrategia asettaa metsäsektorille kunnianhimoisen tavoitteen arvonlisän kaksinkertaistamisesta vuoteen 2035 mennessä. Luken mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi huomattavia investointeja ja uudenlaisten teollisten ekosysteemien muodostumista.
Talvinen metsä

Ohjelma

Esitysten otsikkolinkeistä pääset niihin esityksiin, joista PDF on saatavilla.

9.00–9.10  Tilaisuuden avaus
Pääjohtaja Johanna Buchert, Luke 
 
9.10–9.45 Metsien oikeudenmukainen käyttö 
Metsiin liittyvät EU:n politiikkatoimet ja niiden vaikutukset Suomen metsien käyttöön
Tutkimusprofessori Anne Tolvanen, Luke 

Millainen on Lapin metsien ilmastoviisas ja oikeudenmukainen käyttö? Tuloksia kansalaisraadista.
Tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luke
 
9.45–10.40 Ilmastoviisas Suomi ja talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen keinot

Maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuudet ja hiilineutraali Suomi 2035
Tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen, Luke

Metsien hiilivaraston ylläpidon ja kasvattamisen kytkeytyminen monimuotoisuuteen
Tutkimusprofessori Matti Koivula, Luke

Suometsien rooli tulevaisuudessa
Erikoistutkija Paavo Ojanen, Luke

Kommenttipuheenvuoro
Liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, Tapio


11.00–11.55 Ilmastoviisas Suomi ja talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen keinot (jatkuu aamupäivästä)

Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa kasvillisuuden monimuotoisuuteen ja marjasatoihin
Tutkimuspäällikkö Päivi Merilä, Luke

Turvaako säästöpuusto uhanalaista metsälajistoa?
Tutkija Juha Siitonen, Luke

Kulotus luonnonhoidon menetelmänä
Metsätalouden lehtori Henrik Lindberg, HAMK

Kommenttipuheenvuoro
Luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen kestävän käytön lehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto

 
13.00–13.25  Metsien kasvun notkahdus Suomessa ja Ruotsissa – eroja ja yhtäläisyyksiä
Tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen, Luke
 
13.25–13.40 Tutkimusmetsät 100 vuotta: Kukinnan ja siemensadon tarkkailumetsiköt
Tutkija Pekka Helenius, Luke
 
13.40–14.05 Suomi elää metsästä myös 2035 – avauksia metsäsektorin arvonlisän tuplaamiseen
Ohjelmajohtaja Johanna Kohl ja johtaja Jani Lehto, Luke

14.20–15.15 Paneeli: Millainen on Suomen rooli uusien korkean arvonlisän tuotteiden tuotannossa?

SVP Group Innovation and R&D, Mikael Hannus, Stora Enso
Toimitusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Spring Oy
Projektitutkija Jakob Donner-Amnell, UEF  
Tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä, Luke
Pääjohtaja, Johanna Buchert, Luke
 
15.15–15.27 Tilaisuuden yhteenveto
Helsingin yliopiston opiskelijat Albert Häme ja Ina Virtanen ja Aalto-yliopiston jatko-opiskelija Alexander Henn
 
15.30 Maljan nosto 100-vuotiaille tutkimusmetsillemme 
Toimitusjohtaja Juha Niemelä, Metsähallitus
 
16.00 Tilaisuus päättyy

Lue lisää Metsäareenan aiheista

Blogi
|
Paavo Ojanen, Jukka Alm, Tarja Tuomainen, Juha Mikola
|
30.1.2023
Ilmasto
Metsä ja metsätalous
Uutinen
|
11.1.2023
Maatalous
Metsä ja metsätalous
Politiikka ja yhteiskunta
Sivu
Ilmasto
Metsä ja metsätalous
Monimuotoisuus
Blogi
|
Minna Räty, Matti Koivula
|
21.2.2022
Metsä ja metsätalous
Monimuotoisuus

Tutkimusmetsät 100 vuotta

Tutkimusmetsissä on tehty metsäntutkimusta ja koetoimintaa jo 100 vuotta. Vuonna 2023 juhlistetaan tutkimusmetsien satavuotista historiaa. Vuoden aikana tullaan esittelemään tutkimusmetsien merkitystä tutkimukselle kautta vuosikymmenten.
tutkimusmetsät 100 vuotta logo ja kuusentaimi