Ruokahävikki
Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Luke selvittää ruokahävikin ja elintarvikejätteen määriä sekä tarjoaa ratkaisuja koko ruokaketjulle jätteen ja hävikin vähentämiseksi.
Kaikki mukaan – tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä
Suomi on sitoutunut puolittamaan elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toimia elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa ja säännöllistä jätemäärien seurantaa. Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Suomeen elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän. Sen rinnalle on perustettu kansallinen hävikkitiekartta, joka tähtää ruokahävikin puolittamiseen.
Kotitalouksien ruokahävikki vastaa 139000 henkilöauton kasvihuonekaasupäästöjä
Luke on tutkinut ensimmäistä kertaa kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen hiilijalanjälkeä elinkaariarviointilaskentaa hyödyntäen. Menetelmä on mahdollistanut aiempaa tarkempaa tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Noin kolmannes ruokajärjestelmämme hävikistä tulee kotitalouksista, ja suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät lihatuotteiden hävikistä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Cleaner Production -lehdessä.
Nuorten spontaani elämäntyyli huomioitava hävikkiratkaisuja kehitettäessä
Nuorille on räätälöitävä sopivia ratkaisuja ruokahävikin ehkäisemiseksi. Esimerkiksi pienet pakkauskoot sekä tiedon lisääminen ruoan syömäkelpoisuudesta ja tähteiden hyödyntämisestä todettiin hyviksi keinoiksi vähentää hävikkiä nuoren kotitalouksissa.
Mitä kuluttajan kannattaa tietää ravitsemispalveluiden ruokahävikistä?
Ravintoloiden ruokahävikistä puhuttaessa kuluttajien mieliin piirtyy tavallisesti ruokailun päätteeksi biojäteastiaan kipattavat lautastähteet. Myös mediassa ravintoloiden ruokahävikistä kertovat jutut typistyvät usein vain lautastähteen käsittelyyn. Lautastähde on kuluttajille näkyvin muoto ravintoloissa syntyvästä hävikistä, mutta se on vain yksi osa hävikkiä.
Kestävyys ja hävikki ruokatrendien aallonharjalla
Euroopassa ruoan ja ruokakulttuurin huipputrendit 2022 liittyvät kestävyyteen monella tavoin, myös ruokahävikki on nostettu yhdeksi näistä. Ruokahävikki liittyykin osana kestävyyden eri näkökulmiin. Sitä torjumalla voimme vaikuttaa päästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, ruoan riittävyyteen, ravitsemukseen, talouteen ja moneen muuhun.
Ruokahävikki haltuun! PAJATSO-alusta hyödyntää pelillisyyttä ruokahävikin vähentämiseksi
Ruokahävikin vähentäminen on ruoka-alan kohoavien kustannusten myötä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Vaasan yliopiston, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Lapuan kaupungin yhteisessä PAJATSO-hankkeessa vastataan haasteeseen PAJATSO-alustalla, entistä helpommalla ja hauskemmalla tavalla ottaa ruokahävikki haltuun pelillisyyttä, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä hyödyntäen.
Seuranta auttaa hävikki- ja elintarvikejätemäärien vähentämisessä
Luke kehittää kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää koko elintarvikeketjulle. Tavoitteena on ennaltaehkäistä hävikkiä, ohjata syömäkelpoinen ruoka takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki lopuksi maatalouden hyötykäyttöön ravinteina.
Tutustu Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeeseen!
Tutustu Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeeseen!
Tiekartasta keinoja ruokahävikin vähentämiseen
Tiekartan kuusi keihäänkärkeä ohjaavat ruokahävikin vähentämistä Suomessa. Jokainen keihäänkärki sisältää tarkempia ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja ja tavoitteita. Tarjolla on ratkaisuja ruokaketjun eri vaiheisiin.