Elinkaariarvioinnista apua kestäviin tuotantoratkaisuihin

Luken elinkaariarviointimenetelmät tarjoavat merkittävää hyötyä ruokaketjun kaikille toimijoille. Pystymme arvioimaan systemaattisesti erilaisten toimien ympäristövaikutuksia, ja näin auttamaan toimijoita tekemään kestäviä ratkaisuja. Yksi merkittävä, pidemmän aikavälin esimerkki on yhteistyö kasvihuonealan tuottajien kanssa. He pohtivat jo 2010-luvun alkupuolella, voiko Suomen kaltaisessa kylmän ilmaston maassa olla ilmastoystävällistä ja kestävää kasvinhuonetuotantoa, ja jos voi, miten. Asiaa lähdetiin selvittämään elinkaariarviointipohjaisen hiilijalanjälkiarvioinnin avulla. 

Luke kehitti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkilaskurin, jossa huomioitiin kaikki ketjun tuotantovaiheet. Lisäksi Luke laati Kauppapuutarhaliitolle ja alan yrityksille erillisiä tarkennettuja hiilijalanjälkiarviointeja. Niissä huomioitiin energian lisäksi hiilidioksidi, lannoitteiden, kasvualustan ja pakkauksien tuotantoketjut sekä kasvustojätteen käsittely. 

Tutkimuksissa havaittiin, että energiantuotanto on selvästi merkittävin ilmastovaikutusta aiheuttava tekijä kasvihuonetuotannossa. Kasvihuonetuotannon ilmastovaikutusta voidaan pienentää jopa 85 prosenttia siirtymällä uusiutuvaan energiaan. Muiden tuotantovaiheiden osuudet jäävät ilmastovaikutuksiltaan suhteellisen vähäisiksi. 

Vertailuna mainittakoon, että muiden kuin kasvihuonealan ruokatuotteiden suurin ilmastovaikutus syntyy tuotannon biologisista prosesseista, esimerkiksi maaperästä ja typen kierrosta aiheutuvista dityppioksidi (N2O) -päästöistä. 

”Laskennan piiriin on pyritty lisäämään hiilijalanjäljen rinnalle muita keskeisiä ympäristövaikutuksia, kuten vesijalanjälki. Laskentamenetelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta tuotteiden ympäristöjalanjälkiä voitaisiin paremmin hyödyntää julkisessa keskustelussa, viestinnässä ja ympäristöväittäminä”, sanoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri. 

Kasvihuoneyrittäjät siirtyivät hiilijalanjälkilaskurin käyttöönoton myötä yhä enemmän uusiutuvan energian käyttöön. Vuosina 2004–2017 suomalaisen kasvihuonetuotannon ilmastovaikutus peräti puolittui ja jatkaa todennäköisesti pienenemistään sekä toimialalla että tuotekohtaisella tasolla. Vastaava kehitysnäkymä on havaittavissa muissakin ruoan tuotantoketjuissa.  

”Hiilijalanjälkitutkimuksesta on ollut konkreettista hyötyä koko kasvihuonealalle ja yksittäisille kasvihuoneyrityksille. Tulokset osoittavat, että kasvihuoneviljely on Suomessa kestävää myös ympäristövaikutusten näkökulmasta. Yksittäiselle yritykselle hiilijalanjälkilaskuri on hyvä työväline oman yritystoiminnan kehittämiseksi ilmastoystävällisempään suuntaan”,  kertoo toiminnanjohtaja Niina Kangas Kauppapuutarhaliitto ry:stä.