Haapastensyrjän Rotupuisto

Haapastensyrjän Rotupuistoon on koottu kotimaisten metsäpuiden luonnosta löytyneitä harvinaisia erikoismuotoja, jotka havainnollistavat puulajiemme runsasta perinnöllistä muuntelua.

Perinnöllisen erikoismuodon aiheuttaa mutaatio eli muutos yksilön perimän rakenteessa. Muuntelua esiintyy muun muassa kasvutavassa, latvuksen, rungon, oksien ja lehtien muodossa, neulasten ja lehtien väreissä sekä kukkien erilaistumisessa. Puisto toimii geenipankkina, jossa erikoismuodot säilyvät erilaisia tutkimus- ja lisäystarpeita varten.

Puiston pinta-ala on kolme hehtaaria ja sieltä löytyy noin 50 erilaista männyn, kuusen, koivun, lepän, haavan ja pihlajan erikoismuotoa.

Suomen tasavallan presidentit ovat 1960-luvulta alkaen vierailleet Haapastensyrjässä ja istuttaneet puun Rotupuistoon. Haapastensyrjään aikaisemmin istutettuja presidenttien nimikkopuita ovat Urho Kekkosen kuusi (1962), Mauno Koiviston rauduskoivu (1984), Martti Ahtisaaren mänty (1998), Tarja Halosen kynäjalava (2005) ja Sauli Niinistön (2023) alkiomonistettu kuusi.

Monet puistossa kasvavista erikoismuodoista on löydetty jo 1940–60–luvuilla, jolloin Suomen metsistä valittiin tuhansia puita metsänjalostuksen kantapuiksi. Nämä monistettiin varttamalla talteen 1960–luvulla laajan metsäpuiden siemenviljelyohjelman yhteydessä.

Rotupuisto istutettiin vuosina 1969–71 puutarha-arkkitehti Onni Savonlahden suunnitelman mukaan. Puiston nimi tulee Haapastensyrjää tuolloin isännöineen Metsänjalostussäätiön alkuperäisestä nimestä Metsäpuiden Rodunjalostussäätiö.

Puistoon voi tutustua vapaasti lukuun ottamatta vanhojen päärakennusten pihapiiriä, joka on yksityiskäytössä. Kasvinosien kerääminen on kielletty.

Osoite: Haapastensyrjäntie 34, Läyliäinen