Sosiaalinen vastuu

Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma alkoi meillä vuonna 2021, ja vuosi 2023 oli sen viimeinen toimintavuosi. Hankkeen aikana keskityttiin erityisesti työhyvinvoinnin johtamiseen, koska työhyvinvoinnin tehokas johtaminen palvelee organisaation ydintoimintoja. Tavoitteena on mahdollistaa työskentelyn sujuvuus ja organisaation tuloksellisuus kirkastamalla jatkuvasti rakenteita, prosesseja ja vastuita.

Vuoden 2023 aikana työhyvinvoinnin kehittämisohjelmassa laadittiin työhyvinvoinnin käsikirja. Teimme yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa, josta tuotoksena oli työurajohtamista tukevia kehittämistoimenpiteitä (pro gradu -tutkielma). Työhyvinvointiohjelman pilottiyksiköissä on muokattu organisaatiorakenteita ja työohjeita tukemaan selkeämpiä työnkuvia ja vastuualueiden jakoa. Esihenkilöt ovat oppineet ottamaan aikaisempaa paremmin työyhteisön ongelmat esiin varhaisessa vaiheessa.

Luke on ollut Universum Communications -yhtiön toteuttaman selvityksen mukaan halutuin työpaikka sekä luonnontieteellisen alan ammattilaisten että opiskelijoiden keskuudessa jo viisi vuotta peräkkäin.

Työhyvinvointi on kaikkien lukelaisten vastuulla, ja jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa omaan ja muiden työhyvinvointiin. 

Mittaamme lukelaisten työhyvinvointia muun muassa seuraamalla sairauspoissaolojen määrää. Vuonna 2023 sairauspoissaoloja oli kahdeksan (8) päivää/henkilö. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 11. Sairauspoissaolot siis vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Työkykyä tukivat ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja maltillinen infektiosairastavuus.

Yhteistyö työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden välillä on lisääntynyt. Yhteistyö on vaikuttavaa ja tiivistä. Työterveyssopimus Terveystalon kanssa on pitkä, ja tietämys Luken toiminnasta, erityispiirteistä ja haasteista on lisännyt yhteistyön toimivuutta. Myös työfysioterapeutin palveluita on hyödynnetty. Työterveyshuolto painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan.

Yli 30 päivän sairauspoissaolojen määrä on laskenut vuodesta 2022. Vuonna 2023 niitä oli 85 kpl. Vuonna 2022 vastaava luku oli 116. 

Ehkäisemme sairauspoissaoloja varhaisen välittämisen mallilla, jossa esihenkilö pyrkii puuttumaan ajoissa työkykyä heikentäviin ongelmiin. Aktiivinen yhteydenpito henkilöstöhallinnon ja työterveyden välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita ajoissa.

Lukella on käytössä Terveystalon tarjoama mielenterveyttä vahvistava, ennaltaehkäisevä Mielen chat ja sparri -etäpalvelu. Ennaltaehkäisevä palvelu tarjoaa nopeaa apua jaksamis- ja mielialaongelmiin, ahdistuneisuuteen, yhtäkkisiin elämänmuutoksiin sekä muihin toiminta- tai työkykyä uhkaaviin tilanteisiin. 

Työterveyshuollon kanssa toteutettiin työpaikkaselvityksiä yhteensä seitsemällä paikkakunnalla. Niissä kartoitettiin mahdollisia työstä johtuvia kuormitus- ja riskitekijöitä, henkilöstön voimavaroja ja työolosuhteita. Vuodelle 2024 on työpaikkaselvityksiä suunniteltu 14 toimipaikalle.

Työturvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa työn tekemistä Lukessa. Meille myönnettiin nyt toistamiseen työturvallisuutta osoittavien mittareidemme perusteella Nolla-tapaturmaa foorumin tasoluokka III eli Kohti maailman kärkeä. Olemme sitoutuneet kehittämään tavoitteellisesti työn tekemisen turvallisuutta ja terveellisyyttä ISO 45001 -standardin mukaisesti. 

Vuonna 2023 turvallisuushavaintojen määrät ovat lisääntyneet ja tämä ennakoiva mittari tunnetaan nyt paremmin. Työn riskien arvioinnin ja työterveyshuollon tekemien työpaikkaselvitysten toimintaprosessikuvaukset on tehty, ja työterveyshuollon kanssa on sovittu keskinäisestä palvelulupauksesta. Työn riskin arvioinnit toimitetaan päivitettynä aina ennen työpaikkaselvityksen tekemistä. Työpaikkaselvitysten jälkeen kootaan yhteen molempien prosessien keskeiset havainnot ja tehdään toteutussuunnitelma riskien pienentämiseksi esihenkilöjohtoisesti.

Luken häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ohje on uusittu. Lisäksi työturvallisuuskierros-lomake on saatu valmiiksi, ja vuonna 2024 on tarkoitus kouluttaa henkilöstö sen käyttöön. Uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle on valmisteltu uutta toimintaohjetta ja pidetty pilottikoulutus aiheeseen liittyen. Työsuojeluhenkilöstö on käynyt Luken eri työkohteissa ja osallistunut aktiivisesti työsuojelutoiminnan kehittämiseen.

Tapaturmatyöryhmä on kokoontunut kahden viikon välein sekä seurannut ja ylläpitänyt ajantasaista tilannetta sattuneista tapaturmista, tehdyistä vakuutusilmoituksista ja tapaturmatutkinnoista. Tapaturmatyöryhmä on laatinut tilastoja sattuneista tapaturmista, tapaturmataajuudesta ja tapaturmapoissaolotaajuuksista. 

Vuonna 2023 jatkettiin Tutkimusinfrastruktuuripalvelut-yksikön (Infra) taajuuslukujen erillistä seurantaa ja raportointia, koska suurin osa Lukella aiheutuneista tapaturmista sattui yksikössä työskentelevälle henkilökunnalle. Yksikön henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti Luken tutkimusnavetoissa, vesiviljelylaitoksissa, kasvihuoneissa, tutkimuspelloilla sekä muissa kokeellisen tutkimuksen infrastruktuureissa. 

Vuoden 2023 alussa nimettiin Infra-Nollis hanke, jonka tarkoituksena oli rahoittaa kohdennetusti korjaavia toimia riskien arvioinneissa ja tapaturmatutkinnoissa tunnistettuihin riskitekijöihin. Projektipäällikön johdolla on saatu tehtyä parantavia toimia useisiin Infran toimipaikkoihin. 

Tutkimusinfrastruktuureihin on muun muassa rakennettu kulkusiltoja, nousuportaiden kaiteita, kunnostettu laitureita sekä hankittu nostopöytiä, kypäriä, huomioliivejä, ensiaputarvikkeita, pesuletkukeloja ja automatisoitu väkirehulaitteistoa. Lisäksi on kilpailutettu veliviljelylaitosten putoamissuojukset ja tutkimusmaatilan laakasiilojen konepajapiirustukset. 

Luken tapaturmataajuus (LTI 1 = vähintään 1 sairauspoissaolopäivän aiheuttanut tapaturma) eli työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023 oli 9,7 (7,4 vuonna 2022) ja tapaturmapoissaolotaajuus 138 (128 vuonna 2022). Vuoteen 2022 verrattuna tapaturmia sattui enemmän ja tapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja oli enemmän. Viidellä työntekijällä aiheutui tapaturmasta yli 30 päivän sairauspoissaolo, mikä osaltaan nosti tapaturmapoissaolojen määrää edellisvuoteen verrattuna. 

Alla olevassa taulukossa kuvataan naisten palkkoja suhteessa miesten palkkoihin. Taulukossa miehen keskiarvopalkasta on vähennetty naisen keskiarvopalkka. Jos arvo on positiivinen, mies saa enemmän palkkaa ja jos negatiivinen, nainen saa enemmän palkkaa. Luvut viittaavat bruttopalkkaan kuukaudessa. 

Miesten palkat ovat kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä naisten palkkoja korkeammat. Palkkaerot selittyvät miesten ja naisten erilaisilla tehtävillä. Sen sijaan työssä suoriutuminen (henkilökohtainen osuus palkkausjärjestelmän mukaisessa palkassa) on samanlaista molemmilla sukupuolilla, ja määräaikaisia työsuhteita on jopa useammin miehillä kuin naisilla (22 % vs. 15 %). Esimiestehtävissä naisia ja miehiä on yhtä paljon (valitut ikäluokat, 6 % molemmissa sukupuolissa). 

Ikäluokissa 50–54, 55–59, 60–64 ja 65–69 toimii tutkijatehtävissä miehistä 57 % ja naisista vain 43 %. Pääosa palkkaerosta selittyy sillä, että tutkijoiden palkat ovat keskimäärin korkeammat kuin tutkimusta tukevissa tehtävissä tai hallintotehtävissä. Myös ikäluokissa 25–29 ja 30–34 miehistä 62 % ja naisista 40 % toimii tutkijatehtävissä. 

Ikäluokissa 35–39, 40–44 ja 45–49 tutkijatehtävissä toimii 63% miehistä ja 62% naisista. Palkkaero johtuu pitkälti siitä, että suurempi osa miehistä (74 %) kuin naisista (63 %) on väitelleitä. Tämä näkyy myös nimikkeissä. Erikoistutkija-nimikkeellä toimii miehistä 22 % ja naisista 18 %, ja vastaavasti naisia toimii enemmän tutkijanimikkeellä. Ei-tutkijatehtävistä miehiä on enemmän tutkimusinsinööreinä (8 %) kuin naisia (4 %). Tutkimusinsinöörin palkka on keskimäärin 450 euroa/kk korkeampia kuin tutkimusmestarin palkka. 

Vuonna 2023 lähdimme edistämään Luken tohtorikoulua, joka lanseerattiin vuoden 2024 alussa. Tohtoriohjelman avulla haluamme kouluttaa seuraavaa tutkijasukupolvea, nostaa osaamistasoamme ja varmistaa korkeatasoisen tutkimuksen meille tärkeillä tutkimusalueilla myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on 20–25 väitöskirjan valmistuminen vuosittain. Tohtorintutkinnon suoritusoikeuden ja lopulta tutkinnon myöntää yliopisto.