Ravinteiden kierrätyksen indikaattori

Ravinteiden kierrätys tarkoittaa maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepitoisten jätteiden, tähteiden ja sivutuotteiden ravinteiden palauttamista uudelleen käytettäväksi. Huomio on yleensä pääravinteissa, ts. typessä ja fosforissa, mutta kierrättää voi myös kaliumia ja hivenravinteita. Kierrätysravinteiden pääasiallinen käyttökohde on maatalouden kasvintuotanto, mutta kierrätysravinteita voidaan hyödyntää myös viherrakentamisessa, puutarhoissa, kasvualustoissa ja teollisuudessa. Koska ravinnepitoisissa kierrätettävissä biomassoissa on yleensä runsaasti myös orgaanista ainesta, myös sen kierto on olennainen osa ravinteiden kierrätystä. 

Suomi on tavoitellut ravinteiden kierrätyksen tehostamista jo kauan, ja kierrätystä on pyritty edistämään esimerkiksi useiden hallitusohjelmien toimenpiteiden avulla. Jotta kierrätyksen edistämiseen pyrkivien ohjauskeinojen vaikuttavuutta voidaan arvioida ja tarvittuihin toimenpiteisiin kohdentaa sekä kierrätysravinteiden markkinoiden kehitystä seurata, kerätään Luonnonvarakeskuksessa tietoa ravinteiden kierrätyksestä. Tietoa julkaistaan tämän ravinteiden kierrätyksen indikaattorin avulla erilaisten julkaisujen ja viestintätoimien lisäksi. 

Ravinteiden kierrätyksen indikaattori jakautuu seuraavaan neljään osaan:

• Ravinteiden kierrätyksen potentiaali 
• Ravinnepitoisten biomassojen prosessointi ja loppukäyttö  
• Kierrätyslannoitevalmisteiden tuotanto 
• Kierrätysravinteiden riittävyys lannoitetarpeeseen verrattuna (osio rakenteilla) 

Esitettyjen tietojen avulla kuvataan ravinteiden kierrätyksen potentiaali sekä tämänhetkinen tilanne. Indikaattori esittää biomassojen määrän (massa) sekä niiden orgaanisen aineksen, typen ja fosforin määrät alueellisesti. Indikaattorin tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran vuoden 2022 lopussa ja ne päivitettiin syksyllä 2023. Uusin päivitys tehdään vuoden 2026 aikana. 

Indikaattorissa ravinnepitoiset biomassat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

Kotieläintuotannon lanta: 

• Naudanlanta (liete- ja kuivat lannat sekä virtsa)
• Sianlanta (liete- ja kuivat lannat sekä virtsa) 
• Siipikarjanlanta (kuivat lannat) 
• Hevosten ja ponien lanta (kuivat lannat) 
• Lampaiden ja vuohien lanta (kuivat lannat) 
• Turkiseläinten lanta (kuivat lannat) 

Puhdistamoliete: 
Asukaskohtaiseen kertoimeen ja asukaslukuun perustuva raakalietteen määrä puhdistamolla ennen tiivistämistä (kuiva-ainepitoisuus 3,2 %) 
Yhdyskuntien biojäte: 
Asukaskohtaiseen kertoimeen ja asukaslukuun perustuva erilliskerätyn biojätteen määrä 
Teollisuuden ravinnepitoiset sivuvirrat: 
Koostuu erilaisista elintarviketeollisuuden sivu- ja jätevirroista (sis. eläinperäiset sivuvirrat ja lietteet, kasvijätteet, meijeri- ja maitojätteet, juomien valmistuksen jätteet, leipomojätteet, rasvajätteet). 

Alueellista ravinteiden kierrätyksen potentiaalia voidaan tarkastella biomassoittain sekä valtakunnallisesti ja maakunnittain. Valittavia muuttujia ovat biomassojen vuosittainen kokonaismäärä (massa) sekä orgaanisen aineksen, typen ja fosforin kokonaismäärä. Tällä sivulla esitetään nyt vuonna 2026 tehdyn päivityksen tulokset. Aiemmat tiedot löytyvät tietokantataulukoista.

Biomassojen prosessoinnilla pyritään energian ja ravinteiden talteenottoon prosessoituina lopputuotteina. Tässä esitetään vuokaavioina ravinnepitoisten biomassojen päätymistä eri prosessointeihin ja edelleen maatalouden käyttöön tai muihin loppukäyttökohteisiin. Kaaviot perustuvat yllä esitettyihin biomassojen määriin sekä karkeaan arvioon biomassojen prosessoinnin ja käytön nykytilasta vuosien 2023–2025 tilanteessa. Eri prosessointien osuudet ovat saatavilla tietokantataulukoissa myös aiemmalle arviovuodelle (2021–2022). 

Biomassojen prosessoinnissa tavanomaisia pitempiä prosessointiketjuja ei esitetä, vaan kaavioiden tavoitteena on antaa yleiskuva yleisimmistä prosessointitekniikoista. Tekniikoille on huomioitu kullekin prosessille tyypillinen massan ja ravinteiden erottelutehokkuus. Erottelutehokkuudet sekä biomassojen ja niistä prosessoitujen tuotteiden hyödyntäminen maataloudessa tai muussa käytössä perustuvat Ravinnelaskuri-työkalussa käytettyihin osuuksiin, joiden taustalla on kirjallisuudesta kerättyä tietoa, asiantuntija-arvioita sekä toiminnanharjoittajilta saatuja tietoja.  

Prosessoinnin aikana syntyvät hävikit (mm. veden haihtuminen, orgaanisen aineksen hajoaminen ja typen hävikit) on laskennassa huomioitu. Sen sijaan biomassojen ja niistä prosessoitujen valmisteiden varastoinnin aikaisia hävikkejä ei ole huomioitu. 

Kaaviokuvia voi selata nuolista kuva-alueen alta.

Kuvat ja kartat eivät ole saavutettavia, mutta tarvittaessa voit kysyä lisää niiden sisällöstä tämän sivun alalaidassa mainituilta asiantuntijoilta.

Biomassojen prosessointia kierrätyslannoitevalmisteiksi pyritään edistämään ravinteiden erottelun ja väkevöinnin ja siten kuljetettavuuden parantamiseksi. Biomassojen ja valmiiden lannoitevalmisteiden kuljetus alueelta toiselle on kuitenkin hankalasti jäljitettävissä hajanaisen raportointikäytännön vuoksi. 

Kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa voidaan tarkastella Ruokaviraston ylläpitämän markkinoille saatettujen lannoitevalmisteiden valvontarekisterin tietojen avulla (tilanne 2020). Kartoilla esitetään prosessointilaitosten sijaintikunta sekä tuotetun lannoitevalmisteen massamäärä sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen määrät. Taustakartta kuvaa alueellista ravinteiden kierrätyksen biomassapotentiaalia (tilanne 2022) samoissa parametreissä. 

• Maanparannusaineilla tarkoitetaan valmisteita, jotka on tarkoitettu parantamaan maan kasvukuntoa ja joiden vaikutus perustuu pääasiassa muuhun kuin kasvinravinteisiin, mutta jotka usein sisältävät ravinteita.  
• Orgaaniset lannoitteet ovat biologista alkuperää olevia valmisteita, joiden vaikutus perustuu ensisijaisesti kasvinravinteisiin. 

Ravinnepitoisten biomassojen fosforin määrää ja alueellista sijaintia voidaan verrata samojen alueiden kasvintuotannon lannoitustarpeeseen. Lannoitustarve voidaan arvioida tutkitun kasvien fosforilannoituksen tarpeen (Lemola ym. 2023) tai nk. fosforiasetuksen (64/2023) lannoitusrajojen mukaisesti.  

Tähän osioon on rakenteilla tietoa kierrätysravinteiden riittävyydestä kasvintuotannon lannoitustarpeeseen verrattuna. 

Indikaattorin tietolähteet sekä laskentamenetelmät on koottu taustaraporttiin Luostarinen ym. 2023. Ravinteiden kierrätyksen tilastointi ja seuranta: Ensimmäinen indikaattori ja kehittämisehdotukset. Taustatiedot on kuvattu lyhyesti myös alla uusimman päivityksen mukaisina. 

Lantatiedot vastaavat Biomassa-atlaksen tietoa. Lannan määrä- ja ominaisuustiedot perustuvat Suomen normilanta -järjestelmään (Luostarinen ym. 2017a, Luostarinen ym. 2017b), josta tiedot on yhdistetty tietoon tilojen sijaintikunnasta ja eläinmääristä (naudat, siat, siipikarja, lampaat ja vuohet: Ruokavirasto 2025, hevoset ja ponit: Hippos 2025, turkiseläimet: Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto 2025). Lantatieto esitetään eläinsuojasta kerätylle lannalle, josta on vähennetty laiduntavien eläinten keskimääräinen laitumelle jäävä lanta. 

Puhdistamolietteen tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen jätetietojen kansalliseen raportointiin vuodelta 2023, jossa raportoidaan jätevedenpuhdistamoilla muodostuvan lietteen määrä kuiva-ainetonneina. Lietemäärästä on vuoden 2024 asukasluvun avulla johdettu asukaskohtaiseen kerroin (69,02 g kuiva-ainetta/as/vrk). Lietteen määrä kuvaa tilannetta puhdistamolla ennen lietteen tiivistystä, jolloin lietteen kuiva-ainepitoisuudeksi on oletettu 3,2 %. Sen typpi- ja fosforipitoisuudet perustuvat kirjallisuuskatsaukseen kotimaisista lietteistä (N: 5,5 %ka, P: 3 %ka). 

Myös yhdyskuntien biojätteen määrä perustuu Suomen ympäristökeskuksen jätetietojen kansalliseen raportointiin vuodelta 2023. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet, joita muodostui noin 72 kg asukasta kohden vuodessa. Biojätteen määrä on laskettu kuntatasolle saman vuoden kuntakohtaisen väkiluvun mukaan. Laskenta vastaa Biomassa-atlakseen koottua biojätteen määrän laskentaa. Biojätteiden ominaisuustiedot perustuvat kirjallisuuskatsaukseen kotimaisista biojätteistä (ka: 28 %, N: 2,2 %ka, P: 0,4 %ka). 

Teollisuuden ravinnepitoiset sivuvirrat perustuvat Biomassa-atlakseen koottuun tietoon, jonka taustalla ovat ympäristöhallinnon YLVA-järjestelmän vuoden 2023 tiedot. Järjestelmän tiedot koskevat ympäristölupavelvollisissa yrityksissä muodostuvan biohajoavan jätteen määrää (ns. lähtevä jätevirta). Ominaisuustiedot erityyppisille sivuvirroille perustuvat laajaan kirjallisuuskatsaukseen, jonka pohjalta käytetyt kertoimet kullekin sivuvirtatyypille on eritelty tarkemmin indikaattorin dokumentaatiossa.  

Päivitetty 26.6.2026