Siirry pääsisältöön

13.1 Sopeutuminen ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin: Varautumisella ruokaturvaa ja tuhojen torjuntaa

Ekosysteemien monimuotoisuus ja toimintakyky muodostavat perustan, joka määrittää, kuinka haavoittuvaisia ne ovat ilmastonmuutoksen tuomien riskien edessä. Tämä koskee niin vesi- kuin maaperäekosysteemejäkin. 

Euroopan metsiin iskeneet kuivuudet ja niitä seuranneet massiiviset hyönteistuhot osoittivat metsien haavoittuvuuden sään ääri-ilmiöitä vastaan. Näiden esimerkkien johdosta laadimme varautumissuunnitelmaa kirjanpainajan suurtuhoille, ja kävimme läpi muun muassa nykyisen lainsäädännön ongelmia ja operatiivisen toiminnan pullonkauloja. Lisäksi kartoitamme uusia taudinaiheuttajia ja niiden riskejä sekä tutkimme metsien monimuotoisuuden ja terveyden välistä yhteyttä. Tavoitteenamme on tunnistaa häiriöille kaikkein alttiimmat sekä niitä parhaiten kestävät metsätyypit. 

Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat myös ruokaturvaan satotappioiden kautta. Kehitämmekin ennakointijärjestelmää esimerkiksi seuraamaan ja ennustamaan satojen tasoja, niiden vaihtelua sekä sääriskien aiheuttamia satotappioita yksittäisen maatilan tasolla. Ennakointijärjestelmän tavoitteena on auttaisi viljelijöitä, teollisuutta ja päättäjiä varautumaan alueellisiin tai valtakunnantason satopoikkeamiin. 

Ilmastonmuutos koskee myös vesiekosysteemejä, erityisesti vesiviljelyä. Lämpenevät vedet haastavat suoraan useiden kalalajien fysiologiaa ja kasvattavat tautiriskejä. Riskien realisoituminen on kiinni myös kalataloutemme kyvystä sopeutua käynnissä olevaan muutokseen. Olemme kehittäneet DNA-profiiliin perustuvaa kalojen genomista valintaa, joka on soveltunut erityisesti kalojen vastustuskyvyn parantamiseen eri tauteja vastaan. Autoimme näin vuonna 2022 kirjolohen tuotantoa pärjäämään hankalaa, lämpimän veden aikaan esiintyvää kolumnaaritautia vastaan.