Siirry pääsisältöön

Avainlukuja suometsistä

Avainlukuja suometsistä, niiden puuntuotannosta, ympäristövaikutuksista ja monimuotoisuudesta infograafeina.

Suometsät kuvina ja lukuina

Lähes kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Se on enemmän kuin missään muussa maassa. Suometsillä on tärkeä rooli niin puuntuotannon, ilmastovaikutusten, monimuotoisuuden, vesistöpäästöjen kuin virkistyskäytön kannalta.

Kannattava puuntuotanto, ilmasto- ja vesistövaikutusten minimointi sekä monimuotoisuuden lisääminen ovat osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Luke tuottaa tietoa, miten erilaiset vaikutukset voidaan minimoida ja miten metsien hoidossa ja käsittelyssä voidaan ottaa huomioon erilaiset tavoitteet.

Suomen pinta-alasta yli neljännes on ojittamattomia ja ojitettuja soita
Turvemaista (9.2 milj. ha) noin puolet on metsätalouskäytössä
Noin neljännes Suomen puutuotannon metsämaasta on suometsiä
Etelä-Suomen suoalasta suurin osa on ojitettu.
Noin neljännes metsien kasvusta ja puuston määrästä on suometsissä
Metsäojituksen intensiteetti Suomessa.
Ojitettujen suometsien merkitys puuntuotannolle on suurinta Pohjanmaalla, Meri-Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Metsien uudistusojituksia on tehty eniten 1960-luvulla.
Suot säätelevät ilmakehän kasvihuonepitoisuuksia.
Vedenpinnan säätelyllä voidaan minimoida suometsien kasvihuonekaasupäästöt ja turvata puuston kasvu.
Suometsien puuston hiilinielu on suurempi kuin maaperästä tulevat päästöt.
Suoluontotyypeistä 54 % on uhanalaisia
Suurin osa Punaisen listan suolajeista on hyönteisiä