Miten ilmastonmuutos vaikuttaa puutarhatuotantoon?

Ilmastonmuutos vaikuttaa puutarhakasvien viljelyyn voimakkaasti.

Kasvukauden pidentyminen ja talvien lämpeneminen mahdollistavat puutarhatuotannon monipuolistumisen ja esimerkiksi hedelmänviljelyn laajentumisen nykyistä pohjoisemmaksi. Ammattimainen omenien tuotanto voi laajentua jopa Järvi-Suomeen.

Vihannesviljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden vaativia lajikkeita. Myös uusia lajeja, kuten melonit ja kurpitsat, voidaan viljellä kaupallisesti kesien pidentyessä. Monivuotisista puutarhakasveista esimerkiksi päärynä, luumu, imeläkirsikka, karhunvatukka ja viiniköynnös ovat mahdollisia uusia tuotantokasveja. Myös koristekasvien valikoimat voivat laajentua huomattavasti.

Kasvihuonetuotannossa leudommat talvet vähentävät lämmitystarvetta. Toisaalta, jos pilvisyys lisääntyy, valotustarve kasvaa. Muuttuva ilmasto ei tuo automaattisesti Suomeen eteläisiä ihanneoloja avomaankaan puutarhatuotantoon.

Pitkä päivä kesällä ja vähäinen valo syksyllä voivat heikentää kasvien sopeutumista ja sadon laatua. Sateiset, märät syksyt ja tulevaisuuden lumettomat talvet satunnaisine paukkupakkasineen aiheuttavat talvehtimisongelmia. Aikaistunut kevät lisää hallariskiä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kalliimpaa tuotantotekniikkaa hallantorjuntaan.

Lämpenevä ilmasto edellyttää talvenkestävien lajikkeiden jalostusta ja testausta.

Kasvukauden piteneminen ja talven lämpeneminen tuovat mukanaan uusia tuholais- ja tautiongelmia. Tuholaiset saattavat tuottaa kaksi tai useampia sukupolvia. Lisäksi etelästä voi saapua Suomeen ilmavirtojen mukana uusia tuholaisia, jotka pystyvät talvehtimaan leudoissa talvioloissa. Myös rikkakasvilajistomme on jatkuvassa muutoksessa.

Kasvitautien riskin lisääntyminen johtuu sekä lämpötilojen noususta kesällä että syys- ja talvikauden olojen muutoksista.

Kasvavia ongelmia on hallittava biologisin keinoin ja uuden teknologian avulla. Jos niiden kehitys laiminlyödään, kasvinsuojeluaineiden käyttö lisääntyy, mikä vaarantaa elintarviketurvallisuuden ja haittaa ympäristöä.

Suomen rooli ruoantuottajana voi kasvaa

Keski- ja varsinkin Etelä-Euroopassa ongelmat, kuten kuivuus, merenpinnan nousu sekä tulva- ja pohjavesiongelmat, kärjistyvät. Euroopassa maataloustuotanto siirtyy pohjoisemmaksi ja itään.

Suomella voi tulevaisuudessa olla yhä merkittävämpi rooli ruoan tuottajana. Vientituotteita voivat olla esimerkiksi vilja, puutarhatuotteet sekä liha- ja maitotuotteet.

Uudet ratkaisut välttämättömiä

Luke selvittää uusien kasvintuhoojien esiintymistä puutarhakasveissa sekä niiden leviämistä. Lisäksi kehitetään biologisia kasvinsuojelun menetelmiä sekä tehdään uusien torjunta-aineiden tarkastuksia.

Monivuotisten puutarhakasvien jalostuksessa tavoitteina korostuvat taudinkestävyys ja ilmasto-oloihin sopeutuminen.

Ulkomaisista lajikkeistakin pyritään löytämään niitä, jotka menestyvät meillä entistä paremmin pidentyvän kasvukauden ansiosta ja jotka ovat tarpeeksi talvenkestäviä vähälumisissa oloissa.

Uudenlaisiin oloihin kehitetään uusia tuotantotapoja, esimerkiksi tunnelien, katteiden ja maanmuodon muokkauksen avulla. Muuttunutta lannoitustarvettakin selvitetään.