Maaseutuväestön koettu hyvinvointi

Länsimaisissa demokratioissa kaikki hallinnon muodot ja toimet hakevat legitimiteettiään hyvinvoinnin käsitteen kautta. Toisin sanoen politiikan ja politiikkatoimien hyväksyttävyys perustuu niiden oletettuun kykyyn väestön hyvinvoinnin lisäämisessä ja pahoinvoinnin vähentämisessä. Suomi on sekä objektiivisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja subjektiivisen eli koetun hyvinvoinnin suhteen maailman hyvinvoivimpia ja onnellisimpia maita, mutta hyvinvoinnilla on myös maan sisäistä vaihtelua esimerkiksi kaupungin ja maaseudun välillä. Politikkatoimien vaikuttavuuden ja myös maaseutuvaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää mitata myös koetun hyvinvoinnin alueellisia eroja ja niiden kehitystä.  

Maaseutuväestön (ydinmaaseutu, kaupunkien läheinen maaseutu ja harvaan asuttu maaseutu) koetun hyvinvoinnin muutoksia mitataan kolmella eri indikaattorilla: mielenterveyttä mittaava MHI-5 indeksi, koettua yksinäisyyttä mittaava indikaattori sekä koettua taloudellista toimeentuloa mittaava muuttuja. 

• MHI-5 muodostuu viidestä kysymyksestä, jotka kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Vastaus sijoittuu jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa psyykkistä kuormitusta ja toinen positiivista mielialaa. Mittarin asteikko on 5-30, jossa matalat arvot indikoivat psykologista kuormittuneisuutta. 
• Koettua taloudellista toimeentuloa mitataan kysymyksellä: "Missä määrin olet viimeisten kahden viikon aikana kokenut seuraavia asioita: Onko sinulla tarpeeksi rahaa tarpeisiisi nähden?" Vastausvaihtoehtoina annetaan: 1) Ei lainkaan 2) vähän 3) kohtuullisesti 4) lähes riittävästi 5) täysin riittävästi.
• Koettu yksinäisyys perustuu kysymykseen: "Tunnetko itsesi yksinäiseksi?" Vastausvaihtoehtoina annetaan 1) en koskaan, 2) hyvin harvoin, 3) joskus, 4) melko usein ja 5) jatkuvasti. 

Indikaattorit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän Terve Suomi -kyselytutkimuksen vuosien 2022 sekä tulevien tiedonkeruiden 2024 ja 2026 kyselyaineistoihin. Indikaattori kytkeytyy Suomen CAP-suunnitelman erityistavoitteen 8 seurantaan, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä ydinmaaseudun, kaupunkien läheisen maaseudun ja harvaan asutun maaseudun väestön keskimääräinen koettu elämänlaatu on parantunut. Muutoksia maaseutuväestön koetussa hyvinvoinnissa verrataan koko väestön hyvinvointiin. Indikaattoria voidaan tarkentaa myös muutosten seurantaan ELY-keskuksittain tai maakunnittain.

Indikaattorit on kontrolloitu iän ja sukupuolen mukaan (estimated marginal means), joka ottaa huomioon ohjelmakaudella muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun seurauksena tapahtuneen väestörakenteen (kompositiovaikutus) muutoksen näiden muuttujien osalta.

Linkki Terve Suomi kyselyyn: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus.

Vuoden 2024 tiedonkeruun tietoja valmistuu ja päivitetään sivustolle vuonna 2025.