Siirry pääsisältöön

Satopotentiaalin voi nyt tarkastaa satotilastosta

Blogi 22.2.2024 Anneli Partala Lauri Jauhiainen Mirva Kokkinen

Viljelijät ovat yli sata vuotta rakentaneet kuvan suomalaisesta peltokasvituotannosta antamalla satotietonsa tilastointia varten. Luken tilastopalvelut jatkaa tiedon koostamista tuottaen kaikkien saataville nykyhetken ja koko satavuotisen tilastoinnin tiedot. Nyt tilastointiin on lisätty satopotentiaali, joka antaa viljelijälle mahdollisuuden arvioida oman tuotannon tehokkuutta suhteessa oman alueen satopotentiaaliin.

Hehtaarisato on mittari, jolla viljelyn tehokkuus on mielekästä mitata. Nyt jokainen viljelijä voi tarkistaa satotilastosta, kuuluuko vuonna 2023 oma sato parhaan kymmenyksen joukkoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilastossa on perinteisesti julkaistu keskisatoja. Ne ovat kertoneet, paljonko hehtaarin alalta eli 10 000 neliömetrin alalta on keskimäärin kiloina saatu viljelykasveista satoa. 

Se on hyvä suure, kun arvioidaan, kuinka paljon satoa joltain tietyltä alueelta (maakunta) saatiin tiettynä vuonna ja onko uusin kasvukausi tuottanut surkean, keskimääräisen vai jopa erinomaisen sadon. Keskisatojen avulla on myös mahdollista vertailla alueita vuosittain tai kasvilajeittain, ja vertailla luomun satotasoja tavanomaisen viljelyn satotasoihin. Kaikki tämä on tarpeellista ja todella mielenkiintoista.

Sainko hyvän sadon - kilautanko naapurille?

Yksittäisen tilan satotason arviointiin koko maakunnan keskiarvossato ei anna paljon eväitä. Erityisesti viljelijä, joka pyrkii kestävästi tehostaen korkeaan satotasoon, voi olla hämmentynyt tilaston ”matalista keskisadoista”. Keskisadossa (kg/ha) on mukana myös maatiloja, jotka minimoivat panosten käyttöä eivätkä pyri korkeaan satotasoon. Siksi ei riitä, että kilauttaa naapuritilalle, koska silloin on vain yksi vertailukohde.

Tarkista satotilastosta

Kattavampi satotasoa mittaava tieto saadaan, kun on käytössä laaja tilastoaineisto. Kun samaa kasvia on viljellyt vähintään 20 muutakin tilaa samassa maakunnassa, voidaan siitä joukosta erottaa paras kymmenys. Paras kymmenys on saavuttanut satopotentiaalin. Jos tiloja on alle 20 kpl, aikaisempien vuosien satopotentiaalin ja keskisadon suhteen perusteella saadaan hyvä arvio satopotentiaalista pienemmälle tilamäärälle. Näin toimitaan satotilastoissa.

Satopotentiaali vaihtelee vuosittain ja alueittain. Tavanomaisessa viljelyssä ja luomutuotannossa on oma satopotentiaali.

Satopotentiaali

Satotilastoissa julkaistaan jatkossa satopotentiaali keskisadon rinnalla. Potentiaali on määritelty hehtaarisadoksi, johon pääsee korkeintaan 10 prosenttia kyseisen alueen tiloista kyseisenä kasvukautena. Potentiaali on laskettu erikseen luomulle ja tavanomaiselle tuotannolle ja tietysti erikseen kullekin kasvilajille. 

Yksittäisen tilan saaman sadon ja satopotentiaalin erotus on satokuilu. Satokuilun voi laskea kiloina tai prosentteina. Jälkimmäinen mahdollistaa lohkojen vertailun, vaikka niissä olisi ollut eri kasvi. Eli tietämällä satopotentiaalin jokainen viljelijä voi laskea satokuilun oman tilansa satotasolle, jopa kullekin lohkolle erikseen. Satopotentiaalin ja -kuilun avulla on mahdollista tehdä päätöksiä, minkä lohkon viljelyä voi tehostaa kestävästi ja minkä lohkon osalta pitää toivoa vain tähtien olevan suotuisissa asennoissa. Tulos tuskin yllättää rajusti, mutta analyyttinen oman tekemisen arviointi tuskin on koskaan pahitteeksi.