Valtakunnallisen majavanpesälaskennan 2017 perusteella arvioitu euroopanmajavakanta olisi noin 3300–4500 ja kanadanmajavakanta noin 10300–19100. Molempien lajien pesiä ilmoitettiin enemmän kuin vuoden 2013 laskennassa ja myös pesätiheys kasvoi. Euroopanmajavakanta on voimistunut etenkin Pohjanmaalla. Kanadanmajavan kohdalla syynä aiempaa suurempaan kanta-arvioon voi ainakin osittain olla ilmoitusaktiivisuuden kasvu.

Kuva 1A. V. 2017 laskentaan osallistuneet metsästysseurat. Värit: sininen: seuran alueella on euroopanmajavan pesiä; keltainen: seuran alueella on kanadanmajavan pesiä; punainen: seuran alueella on pesiä mutta laji tuntematon;  valkoinen: seuran alueella ei ole majavanpesiä. Klikkaa kartta suuremmaksi.

Pesiä ilmoitettiin kaikkiaan 4898 kappaletta 1539 seuran alueelta. Laji oletettiin metsästysseuran sijainnin mukaan (kuva 1A). Kanadanmajavan pesiä ilmoitettiin yhteensä 3673 (osallistuneita seuroja 1325) ja euroopanmajavan pesiä 1172 (osallistuneita seuroja 185). Lisäksi Pohjois-Hämeestä ilmoitettiin 14 pesää 7 seuran alueelta, jolla saattaa elää molempia lajeja.

Metsästysseuroista 103 (6.7 %) ilmoitti, ettei heidän alueellaan ole majavia. Luku on aliarvio, koska vastauksia tuli joiltakin riistakeskusalueilta vain niiltä seuroilta, joiden alueella majavia oli.

Majavien levinneisyys ja kantojen tiheys

Euroopanmajavan päälevinneisyysalue on edelleen Satakunta ja Pohjanmaan eteläosat (kuva 1A, taulukko 1). Rannikko-Pohjanmaalla Kristiinankaupungin lähistöllä on myös euroopanmajavia, samoin Ylöjärvellä Pohjois-Hämeessä, mutta siellä on myös kanadanmajavia eli lajit kohtaavat Ylöjärven Kurussa (kuva 1B).

Varsinais-Suomesta (Loimaan Alastaro) ilmoitettiin yksi euroopanmajavan pesä ja Etelä-Hämeen Urjalasta ja Forssasta pari pesää. Länsi-Lapista ilmoitettiin 86 pesää, jotka ovat todennäköisesti euroopanmajavan pesiä, koska kaikki sieltä tehdyt lajinmääritykset viime vuosilta ovat euroopanmajavia.

Taulukko 1. Vuoden 2017 majavalaskennan tulokset. Keskiarvot ovat riistakeskusalueiden keskiarvoja. Pesätiheys ja niiden seurojen osuus (%), jotka ilmoittivat, että majavia ei esiinny alueella, on laskettu, kun vähintään viisi seuraa riistakeskusalueelta vastasi kyselyyn. Klikkaa taulukko suuremmaksi.

Kanadanmajavien levinneisyys kattaa suurimman osan Järvi-ja Itä-Suomea. Myös Itä-Lapissa on todennäköisesti kanadanamajavia. Satakunnan riistakeskuksen alueella Kihniössä on myös kanadanmajavia. Uudeltamaalta ilmoitettiin kaksi pesää.

Euroopanmajavien pesätiheys oli suurempi (> 1/1000 ha) kuin kanadanmajavien pesätiheys (taulukko 1). Suurin tiheys oli Satakunnassa ja Pohjanmaan euroopanmajava-alueilla, erityisesti Kauhajoella, sekä Rannikko-Pohjanmaalla Kristiinankaupungin tuntumassa.

Kanadanmajavan kanta on edelleen vankin Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa (kuva 2, taulukko 1).

Pienimmät kanadanmajavien pesätiheydet olivat pohjoisimmilla alueilla eli Pohjanmaan kanadanmajava-alueilla, sekä Oulun, Kainuun ja Lapin riistakeskusten alueilla.

Majavakannan muutos vuodesta 2013

Kuva 1B. Metsästysseurat, joiden alueella on majavien pesiä Pohjois-Hämeen länsiosassa ja Satakunnan riistakeskusalueen itäosassa. Värien selitykset: vihreä: euroopanmajavan pesiä; keltainen: kanadanmajavan pesiä; punainen: alueella voi olla molempia lajeja; lila: seuran alueella ei ole majavanpesiä. Klikkaa kartta suuremmaksi.

Euroopanmajavakannan kokoarvio oli 2400–3200 vuonna 2013, kun se oli 3300–4500 vuonna 2017, eli kanta näyttäisi kasvaneen jonkin verran. Myös tiheysindeksi kasvoi: vuonna 2013 ilmoitettiin 845 euroopanmajavan pesää 133 seurasta eli 6.4/seura, kun niitä vuonna 2017 oli 7.2 /seura (1086 pesää 151 seurasta, Lappi ei mukana, koska sieltä ei vastattu kyselyyn 2013). Tiheys on kasvanut etenkin Pohjanmaalla, mikä viittaa kannan edelleen levittäytymiseen ja voimistumiseen siellä (kuva 2).

Kanadanmajavan kokoarvio oli 3800–7000 vuonna 2013, kun se oli 10300–19100 vuonna 2017. Myös tiheysindeksi osoittaa selvää kasvua: vuonna 2013 ilmoitettiin 1371 kanadanmajavien pesää 794 seurasta eli 1.7/seura ja vuonna 2017 niitä ilmoitettiin 2.8/seura (1302 seuraa Lappia lukuun ottamatta). Kanadanmajavien tiheys kasvoi voimakkaimmin Etelä-Hämeessä, Keski-Suomessa, Oulussa ja Kainuussa mutta pieneni Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.

Syynä aiempaa suurempaan kannanarvioon voi olla, paitsi kannan tiheyden kasvu, ilmoitusaktiivisuuden nousu, kun kysely toteutettiin ensi kertaa sähköisesti. Luotettavan kuvan majavakantojen kehityksestä voi saada vain, jos riittävän moni metsästysseura osallistuu kyselyyn.

Kuva 2. Yläkuvassa tiheysindeksi (pesiä/seura) vuosina 2013 ja 2017. Pohjois-Suomessa metsästysseurojen koko on suurempi kuin muualla, joten indeksin arvo ei ole vertailukelpoinen eteläisempien riistakeskusalueiden kanssa. Alakuvassa indeksin muutos vuodesta 2013 vuoteen 2017. Indeksi on laskettu, kun seuroja on ollut vähintään viisi. EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KAA = Kaakko, KAI = Kainuu, KS = Keski-Suomi, LA = Lappi, OU = Oulu, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PO = Pohjanmaa, PS = Pohjois-Savo, RP = Rannikko-Pohjanmaa ja SA = Satakunta.

 

Euroopanmajava ja kanadanmajava kohtaavat -esitys aukeaa klikkaamalla kuvaa.
Yläreunan kuva: Petri Timonen, Luke