Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3700−5000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan. Euroopanmajavat ovat levittäytyneet ja kanta kasvanut etenkin Etelä-Suomessa Satakuntaa lukuun ottamatta. Kanadanmajavakanta, 10 000–19 000 yksilöä, ei ole muuttunut, mutta alueellisia eroja on: paikoin Itä-Suomessa kanta on hieman pienentynyt ja vastaavasti kasvanut Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kaiken kaikkiaan suurin majavatiheys on eteläisen Suomen euroopanmajava-alueilla.

Majavalaskennassa metsästysseurat ilmoittavat alueellaan olevien asuttujen talvipesien lukumäärät. Talvipesien lukumäärä kertoo majavien perheyhteisöjen määrän, koska kullakin majavaperheellä on vain yksi talvipesä. Kanta-arvio saadaan kertomalla pesien määrä perheyhteisöjen koolla.

Kaikkiaan ilmoitettiin 5069 pesää 1590 seurasta (3,19 pesää/seura; kuva 1A, taulukko 1). Edellisessä laskennassa 2017 vastaavat luvut olivat 4898 pesää 1539 seurasta (3,18 pesää/seura), joten suurta muutosta ilmoitettujen pesien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut kolmessa vuodessa.

Kuva 1A. Ne metsästysseurat, jotka osallistuivat majavien pesälaskentaan syksyllä 2020. Laji on oletettu metsästysseuran sijainnin mukaan. Vihreä = euroopanmajava, oranssi = kanadanmajava, sininen = voi olla kumpi vaan. Pohjois-Hämeen lisäksi Pohjanmaalla, Lapissa ja kaakkoisrajalla on alueita, joilla laji on epävarma ja joilla voi olla molempia lajeja. Kuva 1B. DNA-analyysillä varmistetut majavalajit kudos- ja lastunäytteistä vuosilta 2013−2020. Vihreä = euroopanmajava, oranssi = kanadanmajava.

Euroopanmajavan pesiä ilmoitettiin 1306 kappaletta 218 metsästysseurasta (kuusi pesää/seura). Euroopanmajavan kanta-arvio olisi siten 3700−5000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8−3,8). Edellisessä laskennassa 2017 kanta-arvio oli 3300−4500, joten euroopanmajavakanta on kasvanut jonkin verran.

Ilmoitettujen pesien lukumäärä kasvoi Pohjanmaalla, Rannikko-Pohjanmaalla ja Lapissa. Varsinais-Suomesta ilmoitettiin 23 pesää, kun edellisessä laskennassa ilmoitettiin vain yksi pesä. Satakunnassa ei ollut muutosta (kuva 2A). Pesien määrä/seura kasvoi selkeimmin Rannikko-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa sekä hieman Etelä-Hämeessä ja pieneni vähän Pohjanmaalla ja Satakunnassa (kuva 2B).

Myös pesätiheys (pesiä/1000 ha) kasvoi Rannikko-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä ja pieneni hieman Satakunnassa (kuva 2C). Suurin majavatiheys on eteläisen Suomen euroopanmajava-alueilla. Euroopanmajavatiheys oli koko maassa 0,30 pesää/1000 ha, etelässä (ilman Lappia) 1,1 pesää/1000 ha.

Kanadanmajavan pesiä ilmoitettiin 3728 kappaletta 1361 seurasta (2,74/seura). Kanadanmajavan kanta olisi näin ollen 10 000–19 000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8−5.2). Kannan koossa ei ole juuri tapahtunut muutosta edelliseen laskentaan verrattuna, mutta paikallisia muutoksia on jonkin verran.

Ilmoitettujen pesien lukumäärä kasvoi Kainuussa, Oulussa, Keski-Suomessa ja Lapissa, mutta pieneni Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa (kuva 2A). Uudeltamaalta laskentaan osallistui kaksi seuraa vuonna 2017 (yhteensä kaksi pesää), mutta nyt Uudeltamaalta ei osallistuttu laskentaan. Pesien määrä/seura kasvoi hieman Keski-Suomessa, Lapissa ja Oulussa ja pieneni Pohjois-Savossa (kuva 2B).

Pesätiheys (pesiä/1000 ha) kasvoi Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa ja pieneni Pohjois-Savossa (kuva 2C). Koko maan kanadanmajavatiheys oli 0,25 pesää/1000 ha. Suurin kanadanmajavatiheys on Itä-Suomessa: Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakossa (0,7 pesää/1000 ha). Tiheys on kuitenkin pienempi kuin Etelä-Suomen euroopanmajava-alueilla.

Pohjois-Hämeestä ilmoitettiin 35 pesää 11 seurasta (3,18 pesää/seura). Tiedot eivät ole mukana yllä olevissa euroopan- ja kanadanmajavien luvuissa, koska alueella on molempia lajeja, ja niitä on tavattu jopa samoista pesistä (kuva 1). Edellisessä laskennassa samalta alueelta ilmoitettiin 11 pesää kuuden seuran alueelta (1,8 pesää/seura), joten ilmeisesti majavat ovat alueella lisääntyneet. Pohjois-Hämeen lisäksi Pohjanmaalla ja Lapissa vertailua edelliseen laskentaan ja lajien välillä hankaloittaa molempien lajien esiintyminen samoilla paikoilla, joten pienet muutokset pesämäärissä ja tiheyksissä voivat johtua epävarmasta luokittelusta euroopan- tai kanadanmajaviin.

Kuva 2. Euroopan- ja kanadanmajavan pesien lukumäärät (A), pesien määrä/metsästysseura (B) ja pesätiheys (pesiä/1000 ha; C) vuosina 2017 ja 2020. EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KAA = Kaakkois-Suomi, KAI = Kainuu, KS = Keski-Suomi, LA = Lappi, OU = Oulu, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PO = Pohjanmaa, PS = Pohjois-Savo, RP = Rannikko-Pohjanmaa, SA = Satakunta, VS = Varsinais-Suomi.

 

Taulukko 1. Laskentatulokset riistakeskusalueittain. Alueiden lyhenteet kuten kuvassa 2.
Yläreunan kuva: Petri Timonen, Luke