Merihyljelaskennat ja hyljekannan rakenteen seuranta - kuvaus
Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa merihyljekantojen seurannasta Suomessa. Vuosittain tehtävät Itämeren harmaahylkeen eli hallin ja itämerennorppien kannan arvioinnit perustuvat lentolaskentoihin. Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luke ja Perämeren norppalaskennat Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.
Harmaahyljekannan seurantaa on tehty systemaattisesti vuodesta 2000 alkaen ja norpan vuodesta 1988 alkaen.
Miksi seurantaa tehdään?
Merihyljekantojen seurannan lisäksi Luke tekee hylkeisiin liittyvää tutkimusta. Keskeisiä tutkimuksen osa-alueita ovat hylkeiden ekologia, kantojen elinvoimaisuus ja hylkeiden sosioekonomiset vaikutukset.
Luken tuottama kanta-arvio- ja tutkimustieto on perusta hyljekantojen hoidolle. Itämeren hyljekantojen hoidosta Manner-Suomessa vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja Ahvenanmaalla Maakuntahallitus. Suomen merihyljekantojen hoidon linjaukset esitetään Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa.
Tulokset ja seurantamenetelmät
Hylkeet lasketaan karvavaihtoaikaan keväällä.
Hallit lasketaan touko-kesäkuun vaihteessa ulkosaariston luodoilta. Lentolaskennat tehdään kahden viikon sisällä Itämeren ympärysvaltioissa samanaikaisesti. Vaikka osa hylkeistä on vedessä näkymättömissä, laskennoissa tavoitetaan kuitenkin suurin osa kannasta. Vuodesta toiseen samalla tavalla laskettuna tulokset kuvaavat kannan kehityssuunnan.
Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä).
Tiedot hyljetiheyksistä ja hyljevahingoista sekä linkki metsästyssaalistilastoihin löytyvät Luonnonvaratieto.luke.fi:stä.