Karhukannan seuranta - kuvaus

Riista ja metsästys

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi vuosittain karhujen määrän alueittain. Suurpetohavainnot ovat keskeinen kanta-arvion pohjana käytettävä aineisto. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kanta-arviotietoja karhun metsästystä koskevan asetuksen pohjana.

Miksi seurantaa tehdään?

Seuranta- ja tutkimustulokset luovat perustan karhukannan hoidolle. Karhu on EU:n luontodirektiivin liite IV:n laji, ja sen tappaminen on tarkoin säädeltyä.  

Seurantatiedon ensisijaisia käyttäjiä ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen riistakeskus. Ministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen, riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Tulokset ja aineistot

Karhun kanta-arvio pohjautuu edellisen vuoden aineistoihin, TASSU-järjestelmään kirjattuihin havaintoihin pentueista sekä tunnettuun aikuisten naaraiden kuolleisuuteen. Skenaariomalli ottaa huomioon karhukannan aiemman kehityksen ja tunnetun kuolleisuuden.

Kanta-arviot, jotka sisältävät myös menetelmäkuvaukset, löytyvät Luonnonvaratieto.fi-palvelusta.

Asiantuntijat

Ilpo Kojola
Tutkimusprofessori
+358295327411
Samuli Heikkinen
Tutkija
+358295327873