Siirry pääsisältöön

Karhukannan seuranta

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi vuosittain karhujen määrän alueittain. Suurpetohavainnot ovat keskeinen kanta-arvion pohjana käytettävä aineisto. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kanta-arviotietoja karhun metsästystä koskevan asetuksen pohjana.

Mikä on suurpetohavainto?

Havainto on mikä tahansa merkki, joka jollain tavalla liittyy suurpetoon. Suurin osa on jälki-, näkö- ja jätöshavaintoja sekä näihin liittyvää paikka-, aika- ja lajitietoa. Havainto voi olla myös esimerkiksi rikottu muurahaispesä tai mehiläistarha. Havaintojen oikeellisuuteen liittyy epävarmuutta. Miten havainto tulee osaksi kanta-arviota ja riistantutkimusta?

Suurpetojen jäljillä -oppimateriaali

Suomessa asuu neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja ahma. Suurpedoilla on luonnossa merkittävä rooli muiden lajien saalistajana. Ne herättävät ihmisissä ihailua, huolta ja pelkoakin. Tuhdin koulumateriaalin avulla oppilas tutustuu suomalaiseen luontoon ja oppii tunnistamaan petojen jälkiä ja hahmottamaan luonnon monimuotoisuutta.

Elintavat, lisääntyminen, ravinto ja saalistaminen

Karhua sanotaan metsän kuninkaaksi, ja se on Suomen kansalliseläin. Karhu on sekaravinnon käyttäjä, joka käyttää ravintonaan haaskoja ja saalistaa isokokoisia hirvieläimiä. Karhu nukkuu lumisen ajan talviunta.
Karhu kävelee matalassa vedessä.