Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
NEPGa
Ruoan ympäristövaikutuksia ja ravitsemusta on perinteisesti tarkasteltu erikseen. Vasta viime aikoina niitä on ruvettu tarkastelemaan integroidusti, eli samanaikaisesti ja jopa nämä kaksi näkökulmaan yhdistävillä menetelmillä. Erityisen tärkeäksi ravitsemus- ja ympäristönäkökulmien integrointi tulee silloin kun etsitään ratkaisuja ruoan aiheuttaminen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Silloin ei pitäisi ajautua tilanteisiin, joissa ihmisten ravitsemus heikkenee vaikka ympäristövaikutukset vähenisivätkin. Integroivat arviointimenetelmät ovat kuitenkin vielä kehityksen alla. NEPGa-hankkeessa kehitetään menetelmiä integroida ravitsemus tuotteiden elinkaariarviointiin. Sekä ravitsemus- että ympäristövaikutukset ovat monitahoisia asiakokonaisuuksia, joiden arvioiminen ja viestiminen kuluttajille on haasteellista. NEPGa-hankkeen perushypoteesina on, että ravitsemus- ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen voidaan tehdä tuoteryhmäkohtaisella lähestymistavalla niin, että arviointi ja viestintä kattavat tuotetasoa yleisemmällä tasolla ilmenevät ravitsemukselliset ja ympäristölliset hotspotit. Hanke kehittää edelleen aiemmin kehitettyjä LCA-pohjaisia integroituja menetelmiä: päivittää proteiininlähteille tarkoitettua menetelmää ja kehittää siihen pohjautuen menetelmät ainakin kahdelle muulle tuoteryhmälle. Hanke edistää myös integroituun tarkasteluun perustuvaa viestintätapaa, jota voidaan soveltaa tuotekohtisessa kestävyysviestinnässä, esim. kriteeripohjaisessa merkinnässä.
NEPGa-hanke pyrkii monipuolistamaan nykyistä keskustelua ruoan kestävyydestä ja tarjoamaan välineitä tuottaa ja jakaa ruoan kestävyyttä koskevaa, tutkimukseen perustuvaa tietoa. NEPGa-hanke konkretisoi kestävyyskeskustelua tuomalla sen kuluttajan valintatilanteen ja tuotteiden tasolle. NEPGa-hanke luo tieteellisesti perustellun, luotettavan ja eri osapuolille hyväksyttävän pohjan ravitsemus- ja ympäristönäkökohdat integroivalle tuotetason viestintätavalle, joka voi olla esimerkiksi kriteeripohjainen merkintä. Toteutuessaan tällainen viestintätapa tekee vertailukelpoisen tiedon tuottamisen ja tarjoamisen mahdolliseksi elintarvikeyrityksille ja kaupalle. Se tukee kestäviä ratkaisuja kehittävien yritysten kilpailukykyä, erilaistumista ja tuotesuunnittelua. Luotettava ja toimiva tuotetason viestintätapa auttaa kuluttajaa vertailemaan eri tuotantoketjuista tulevia tuotteita ja tekemään kestäviä tuotevalintoja. Suoran vaikutuksensa lisäksi kuluttajien kestävät tuotevalinnat edistävät osaltaan myös tuotannon kestävyyden kehittymistä kysyntämekanismin kautta.
Vilkkaan yleisen ympäristö- ja ravitsemuskeskustelun ohella ravitsemuksen integrointi ruoan ympäristötarkasteluihin on tällä hetkellä aktiivisen kansainvälisen tieteellisen keskustelun ja metodologisen kehityksen kohteena. NEPGa-hanke osallistuu tähän keskusteluun tuottamalla tieteellisesti relevantteja menetelmiä, joilla ravitsemusnäkökulmat voidaan yhdistää ruokatuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioimiseen eri tuoteryhmissä. Hankkeessa tehtävä kehitystyö tapahtuu suomalaisessa kontekstissa, mutta sekä tieteellisten menetelmien että viestintätavan konsepteja voidaan soveltaa myös muissa maissa.
NEPGa-hanke tukee ruokaketjun kestävyyttä koskevaa poliittista päätöksentekoa. Hankkeen tuottama ravitsemus- ja ympäristönäkökulmat integroiva tieto ruokatuotteiden kestävyydestä monipuolistaa päätöksenteon tietopohjaa.
Mitä on elinkaariarviointi?
Elinkaariarviointi ja toiminnallinen yksikkö
Elinkaariarviointi (Life cycle assessment, LCA) on yleisesti käytetty standardoitu menetelmä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten mittaamiseksi. Nimensä mukaisesti elinkaarilaskennassa otetaan huomioon kaikki elinkaaren vaiheet aina raaka-aineiden tuotannosta jätteen käsittelyyn asti. Yleisimmin mitattuja ympäristövaikutuksia ovat ilmastovaikutukset, eli hiilijalanjäljet. Elinkaariarviointi mahdollistaa erilaisten tuotteiden keskinäisen vertailun ja on siksi yleisesti käytetty menetelmä esimerkiksi potentiaalisten päästövähennysten arvioimiseksi. Elinkaariarvioinnissa vertailu perustuu toiminnalliseen yksikköön (functional unit), mikä käytännössä tarkoittaa yksikköä, jota kohden tuotteiden ympäristövaikutukset on laskettu. Perinteisesti toiminnallisena yksikkönä on ruokatuotteiden kohdalla ollut kilo tuotetta.
Ruuan pohjimmainen funktio on kuitenkin ravitsemuksen tuottaminen, joten viime vuosina on kehitetty menetelmiä, joilla ravintosisältöä voidaan käyttää toiminnallisena yksikkönä. Esimerkiksi Lukessa menetelmän kehitystyötä on tehty jo aiemmissa hankkeissa ja vuoden 2021 lopulla FAO julkaisi yleisen ohjeistuksen koskien menetelmiä, joilla ravitsemus voidaan yhdistää elinkaariarviointeihin.
Ravintoaineindeksi toiminnallisena yksikkönä
Yksi menetelmä ravitsemuksen sisällyttämiseksi elinkaariarviointiin on käyttää ravintoaineindeksejä toiminnallisena yksikkönä. Ravintoaineindeksi kuvaa keskimääräistä ravintoainesisältöä suhteessa ravintoaineiden saantisuositukseen ja näin ollen yhteen lukuarvoon saadaan sisällytettyä useampia ravintoaineita. Indeksi lasketaan käyttäen seuraavaa kaavaa
Indeksi = (saanti/suositus1+saanti/suositus2+…)*100/ravintoaineiden lukumäärä indeksissä
Indeksi voi sisältää kaikki mahdolliset ravintoaineet tai vaihtoehtoisesti indeksi voidaan koostaa valitsemalla siihen vain tietyt ravintoaineet. Koska NEPGa-hankkeessa tarkastelemme erilaisia tuoteryhmiä, muodostamme jokaiselle tuoteryhmälle indeksin tai indeksejä, jotka sisältävät vain kyseisen tuoteryhmän kannalta olennaiset ravintoaineet.
Tuoteryhmittely
NEPGa-hankkeessa muodostamme toiminnallisena yksikkönä käytettävät ravintoaineindeksit eri tuoteryhmille. Tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa pohjautuu siihen, että kuluttajat käyttävät eri tuotteita eri tavoin ja eri tuoteryhmillä on erilainen merkitys ravintoaineiden saannissa ruokavaliosta. Näin ollen, pystymme vertaamaan samalla tavalla käytettäviä tuotteita kyseisille tuotteille relevanttien ravintoaineiden perusteella.
Tässä hankkeessa tuoteryhmittely perustuu ravitsemussuosituksissa esitettyyn lautasmalliin. Lautasmalliin perustuvan ryhmittelyn avulla pystytään vertailemaan tuotteita, joita voidaan käyttää korvaamaan toisiaan, kuten lihaa ja kasvipohjaisia vaihtoehtoja.
Lautasmalliin perustuvan tuoteryhmittelyn mukaisesti olemme luomassa omat indeksit kasviksille, hiilihydraatin lähteille, proteiinin lähteille sekä juomille. Näiden lisäksi on kategorioita, kuten keitot tai laatikot, jotka eivät ole edustettuna nykyisessä lautasmallissa ja joissa yhdistyy useampi tuoteryhmä.
Tapahtumat ja blogit
Miten toimisi ravitsemus- ja ympäristönäkökulmat yhdistävä merkintä? – Tule mukaan NEPGan kolmanteen työpajaan
NEPGa-hankkeen kolmas työpaja järjestetään maanantaina 6.11. klo 13-16 Kluuvissa Helsingissä. Tule kuulemaan hankkeen viimeisimmästä kehitystyöstä ja pohtimaan ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmat yhdistävän tiedon hyödyntämistä pakkausmerkinnässä.
NEPGa-hankkeen keskeisintä työtä on ollut kehittää menetelmää, jossa ravitsemus integroidaan ruokatuotteiden elinkaariarviointiin. Tämä työ on ottanut harppauksia eteenpäin, kun proteiininlähteiden lisäksi menetelmästä on kehitetty oma versionsa myös hiilihydraatin lähteille ja kasviksille.
Hankkeen työpajassa tärkeimpänä teemana on elintarvikkeiden pakkausmerkinnät, ja sen pohtiminen, miten NEPGa:ssa kehitettyjä menetelmiä voisi hyödyntää mahdollisen merkinnän taustalla.
Työpajan alustava ohjelma
Puheenvuorot
Britta Florèn ja Maria Biörklund Helgesson (RISE) – Ilmastoasteikot elintarvikkeille (englanniksi)
Marita Kettunen (Luke) – Katsaus pakkausmerkintöihin EU:ssa
Merja Saarinen/Venla Kyttä (Luke) – NEPGan kehitystyö ja menetelmän hyödyntämispotentiaali
Työpajatyöskentely
Työpajassa osallistujat pääsevät pohtimaan mahdollista kriteeristöä merkinnälle, jossa yhdistyy ympäristö- ja ravitsemustieto.
Tapahtuma on avoin. Ilmoittautuminen viimeistään 20.10. https://www.lyyti.fi/reg/NEPGatyopaja_4708
- Blogi Anna Kara (Sydänliitto), Markus Nurmi (LUKE): Elintarvikemerkinnät EU:ssa. EU:ssa suunnitellaan harmonisoidun elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovan pakkausmerkinnän käyttöönottoa. Blogissa keskustellaan missä asian tiimoilta ollaan menossa. https://www.luke.fi/fi/blogit/elintarvikemerkinnat-eussa
- Blogi Markus Nurmi: Antiravintoaineet vaikuttavat tuotteiden ravitsemukselliseen laatuun. "Saamme tarvitsemamme ravintoaineet päivittäin nauttimastamme ruuasta. Eri ruokien ravitsemuksellisessa laadussa on eroja, eikä olekaan yhdentekevää mitä ruokaa lautaselle valitsemme. Se, miten hyvin pystymme hyödyntämään ruuan sisältämät ravintoaineet, vaikuttavaa ravitsemukselliseen laatuun. Antiravintoaineet vähentävät ravintoaineiden imeytyvyyttä, mutta tieto niiden merkittävyydestä on vielä puutteellinen." https://www.luke.fi/fi/blogit/antiravintoaineet-vaikuttavat-tuotteiden-ravitsemukselliseen-laatuun
- Ravitsemuskatsaus 2022 on ilmestynyt. Katsauksessa on mukana Merja Saarisen kirjoittama artikkeli ravitsemuksellisen laadun mukaan ottamisesta ympäristövaikutusten arviointiin ja miten NEPGa-hanke edistää asiaa Suomessa. Artikkeli on luettavissa Ravitsemuskatsauksesta.
- Kehittyvä Elintarvike -lehdessä (5/2022) julkaistu NEPGa-hankkeeseen liittyvä artikkeli on nyt luettavissa.
- Työpaja 13.6.2022: NEPGa-hankkeen yksi tavoitteista on kuluttajille suunnatun tuoteryhmäkohtaisen merkinnän luominen, jossa yhdistyy elintarvikkeen ympäristökuormitus sekä ravitsemuksellinen arvo yhdeksi selkeäksi merkiksi. Merkin tavoitteena on edistää terveellisten ja ympäristöystävällisten elintarvikkeiden tarjontaa sekä auttaa kuluttajia tekemään näiden arvojen suhteen parempia valintoja. Mahdolliseen merkkiin liittyen järjestimme 13.6 Helsingissä työpajan, jossa keskusteltiin merkin mahdollisuuksista sekä haasteista. Voit lukea käydyistä keskusteluista alta löytyvästä tiivistelmästä
- Blogi Merja Saarinen: Ravitsemuksellinen laatu halutaan mukaan ruoan elinkaariarviointiin. "Ruokatuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioinnilla (Life cycle assessment, LCA) on jo vakiintunut paikkansa ympäristökeskustelussa ja erityisesti pyrkimyksissä saada ilmastonmuutos hallintaan. Tulosten tulkinta on kuitenkin välillä kiistanalaista, koska ruoan ravitsemuksellista laatua ei ole yleensä otettu huomioon arvioinnissa tai tuotteiden välisissä vertailuissa. Perusteltuja ja luotettavia menetelmiä tai edes yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita, ei ole ollut käytössä." https://www.luke.fi/fi/blogit/ravitsemuksellinen-laatu-halutaan-mukaan-ruoan-elinkaariarviointiin
- Blogi Merja Saarinen: Maitoa vai kaurajuomaa? NEPGa-hanke tuo ravitsemuksen osaksi ruoan ympäristövaikutusarviointia. "Nykyisinä ilmastokriisin aikoina tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia kuvaavalle tiedolle on paljon käyttöä ja kysyntää. Sen avulla voidaan tehdä parempia valintoja. Ruokatuotteiden välisessä vertailussa pitäisi ottaa huomioon myös tuotteen ravitsemuksellinen merkitys, jotta valinnat olisivat kestäviä. Miten se pitäisi tehdä? Onko lopulta esimerkiksi klassisesta vertailuparista maito vai kauramaito ilmastoystävällisempi vaihtoehto?" https://www.luke.fi/fi/blogit/maitoa-vai-kaurajuomaa-nepgahanke-tuo-ravitsemuksen-osaksi-ruoan-ymparistovaikutusarviointia
