Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle
Hiilidioksiditalous tarjoaa mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, metsäteollisuuden resurssitehokkuuden parantamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.
Selvitimme yhdessä VTT:n kanssa hiilidioksiditalouden mahdollisuuksia Suomen metsäsektorille. Metsäsektorin tuottama arvonlisä kansantalouteen jalostettua puukuutiometriä kohden on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat laskelmiemme mukaan kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi. Metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotto voisi tuottaa jopa 8,6 miljardin euron arvonlisän Suomen talouteen vuoteen 2040 mennessä
Hiilidioksiditalouden vaikutuksia kansantalouden arvonlisään vuoteen 2040 mennessä tarkasteltiin neljässä eri skenaariossa, joissa hiilidioksidia hyödynnetään tuotteissa ja varastoidaan pysyvästi. Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon.
Lähivuosina kehittyvä EU- ja kansallinen sääntely määrittää vahvasti, kuinka kannattavaksi vaihtoehdoksi bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö muodostuvat. On kuitenkin selvää, että hiilidioksiditalous ei toteudu ilman kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Bioperäistä hiilidioksidia riittää Suomen mittakaavassa sekä hyötykäytön tarpeisiin että varastoitavaksi pysyvästi synnyttäen teknologisia hiilinieluja. Mikäli Suomessa onnistutaan kehittämään teknologioita ja palveluita globaalin murroksen tarpeisiin, olisivat sekä arvonlisä että globaali hiilikädenjälki todennäköisesti erittäin merkittäviä.