Tutkimusverkostoista ratkaisuja maanperän kasvukunnon edistämiseksi

Maaperän hiilipitoisuus on keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kansainvälisen EJP SOIL -ohjelman ja kansalliseen Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden avulla olemme lisänneet ymmärrystä maaperän terveydestä sekä luoneet tutkimusyhteistyötä maatalousmaan ilmastoviisaan hoidon edistämiseksi.

Lähes puolessa Euroopan viljelymaista orgaanisen hiilen pitoisuus on alle 2 prosenttia. Suomen maatalousmaassa puolestaan on runsaasti hiiltä. Kivennäismailla pintakerroksen hiilipitoisuus on kuitenkin laskenut noin 0,4 prosenttia vuodessa, ja turvepelloilla, joita on noin 11 prosenttia peltoalasta, hiilen häviäminen on vielä nopeampaa. Tämä on nostanut maaperätutkimuksen ja hiilikysymysten tärkeyttä. 

Maaperän hiilipitoisuus linkittyy pellon satotasoon, ravinnekuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Viljelymenetelmät, maaperän pieneliöiden toiminta, sääolosuhteet ja maalaji vaikuttavat myös kokonaisuuteen. Uuden tutkimustiedon tuottaminen ja käytäntöön vieminen onkin keskeistä kestävän maatalouden kehittämisessä. 

EJP SOIL -hankekokonaisuudessa keskityimme 24:stä Euroopan eri maasta olevien kumppanien kanssa maatalousmaan rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa. Vuosina 2020–2025 toteutetut tutkimukset tarjosivat uusia oivalluksia maaperän laadun seurantaan ja parantamiseen, hiilivaraston lisäämiseen ja ekosysteemipalvelujen tukemiseen. EJP SOIL -ohjelmassa tuotettua tietoa on hyödynnetty esimerkiksi EU:n maaperän terveyttä koskevassa direktiiviehdotuksessa.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen kuuluvat hankkeemme ovat edistäneet merkittävästi ymmärrystä maaperän hiilivarastoista ja niiden hallinnasta. Hankkeissa on tuotettu uutta tutkimustietoa siitä, miten viljelymenetelmät vaikuttavat hiilen sitoutumiseen maaperään ja kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi on rakennettu laajoja tutkimus- ja sidosryhmäverkostoja, jotka tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja suomalaisessa maataloudessa. 

Yhdessä nämä kaksi tutkimuskokonaisuutta ovat merkittävästi lisänneet tietämystä peltomaaperän parhaista hoitokäytännöistä. Niissä on luotu parempia ohjeistuksia maan kasvukunnon ylläpitoon, hiiliviljelyyn ja ilmastokestävien viljelykäytäntöjen kehittämiseen. Tuloksia on jaettu aktiivisesti sidosryhmille kotimaisissa ja kansainvälisissä webinaareissa ja työpajoissa sekä politiikkasuosituksissa.

Kokosimme uusimmat tutkimustulokset EJP SOIL- ja Hiilestä kiinni -tutkimuksista sekä muista Luken aiheeseen liittyvistä hankkeista olemme koonneet vuonna 2025 ilmestyvään synteesiraporttiin, joka tarjoaa näkemyksiä kestävän maatalouden kehittämiseksi. 

Raportti kokoaa yhteen hankkeiden tulokset, tarjoten päätöksenteon tueksi kattavan analyysin maanparannusaineiden, viljelykasvivalintojen ja lannoitusstrategioiden vaikutuksista. Raportti käsittelee myös maatalouden ympäristövaikutuksia, kuvaten luomuviljelyn ja kasvipeitteiden roolia biodiversiteetin ja satotason parantamisessa. Raportissa myös visualisoidaan toimenpiteiden positiivisimmat vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, vesistökuormitukseen, maaperän laatuun, biodiversiteettiin, satotasoon ja hiilen kertymiseen. 

Ymmärrys maaperän hyvinvoinnin merkityksestä sekä satotasojen ylläpitäjänä että ilmastonmuutoksen hillitsijänä on kasvanut viime vuosina. On tärkeää ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja yhdenmukaistaa maaperätietoja Euroopan maiden kesken. EJP SOIL ja Hiilestä kiinni -hankkeet ovat tuottaneet arvokasta tietoa maatalousmaan paremmista hoitokäytänteistä niin Suomessa kuin Euroopassa, sanoo hanketta johtanut erikoistutkija Johanna Leppälä.