Sosiaalinen vastuu

Luke on ollut Universum Communications -yhtiön toteuttaman selvityksen mukaan halutuin työpaikka sekä luonnontieteellisen alan ammattilaisten että opiskelijoiden keskuudessa jo kuusi vuotta peräkkäin.

Mittaamme henkilöstön työtyytyväisyyttä vuosittain toteutettavalla henkilöstötutkimuksella. Viimeisimmän, vuoden 2024 keväällä tehdyn kyselyn tulosten perusteella työtyytyväisyyden vahvimmat osa-alueet olivat työyhteisön oikeudenmukaisuus (4,2/5), esihenkilötyö (4,15/5), sisäinen työnantajakuva (4,23/5) ja oma työ (4,14/5). Luken tulokset ovat selvästi valtion keskiarvoa korkeammat. Kysymyskohtaisesti tarkasteltuna suurimmat myönteiset muutokset liittyivät työskentelytiloihin ja -välineisiin, palkkaukseen sekä työyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen. Loppuvuodesta 2024 pilotoimme kerran kuukaudessa toteutettavia pulssikyselyjä valituissa yksiköissä. Pilotoinnista saatiin hyviä kokemuksia, ja otimme pulssikyselyt koko Luken käyttöön vuonna 2025 henkilöstötutkimuksen rinnalle.

Syksyllä 2021 käynnistetty työhyvinvoinnin kehittämisohjelma saatiin päätökseen ja osana kehittämisohjelmaa Luken sisäiseen käyttöön tehty Työhyvinvoinnin johtamisen käsikirja julkaistiin toukokuussa 2024. Syksyllä 2024 keskityttiin käsikirjan teemojen ja oppien käytäntöön viemiseen esimerkiksi alueellisilla esihenkilöpäivillä sekä ryhmien ja tiimien kokouksissa.

Työntekijöistämme sekä vierailevista tutkijoista ja asiantuntijoista noin sadalla henkilöllä on kansainvälinen tausta. Tuemme heidän integroitumistaan Suomeen ja työyhteisöön esimerkiksi kieli- ja kulttuurivalmennuksilla sekä työnantajan tukemien aktiivisesti toimivien yhteisöjen Intercultural Communityn ja Early Career Communityn avulla. Henkilöstöä tuetaan kansainväliseen liikkuvuuteen esimerkiksi ulkomailla työskentelyn tukirahoituksella. Vuonna 2024 toteutettiin ulkomaan etätyön pilotti Euroopassa. Kansainvälistymisen tuella edistetään paitsi Luken työnantajakuvaa myös Suomen maakuvaa.

Työhyvinvointi on kaikkien lukelaisten vastuulla, ja jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa omaan ja muiden työhyvinvointiin. Mittaamme lukelaisten työhyvinvointia vuosittaisella henkilöstötutkimuksella, minkä lisäksi pilotoimme valituissa yksiköissä syksystä 2024 alkaen pulssikyselyä. Lisäksi seuraamme muun muassa sairauspoissaolojen määrää.

Vuoden 2024 sairauspoissaolot olivat samalla tasolla kuin vuonna 2023 (9 päivää/henkilö). Työkykyä tukivat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Yli 30 päivän sairauspoissaolojen määrä on edelleen laskenut. Vuonna 2024 niitä oli 79, 2023 niitä oli 87, ja vuonna 2022 vastaava luku oli 116. 

Yhteistyö työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden välillä on tiivistynyt. Pitkäjänteinen yhteistyö sekä syvällinen tietämys Luken toiminnasta, erityispiirteistä ja haasteista on lisännyt yhteistyön vaikuttavuutta. Työterveyshuolto painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvat sairauspoissaolot ovat pysyneet viime vuosina melko samalla tasolla (vuonna 2024 1,5 päivää ja vuonna 2023 1,4 päivää).

Lukella on käytössä työterveyshuollon tarjoama mielenterveyttä vahvistava, ennaltaehkäisevä Mielen chat- ja sparri -etäpalvelu. Ennaltaehkäisevä palvelu tarjoaa nopeaa apua jaksamis- ja mielialaongelmiin, ahdistuneisuuteen, yhtäkkisiin elämänmuutoksiin sekä muihin toiminta- tai työkykyä uhkaaviin tilanteisiin. Mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot ovatkin pysyneet matalalla tasolla: 1,6 poissaolopäivää/henkilö suhteutettuna koko henkilöstöön.

Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä toteutettiin vuonna 2024 työpaikkaselvityksiä yhteensä kolmellatoista paikkakunnalla. Niissä kartoitettiin mahdollisia työstä johtuvia kuormitus- ja riskitekijöitä sekä henkilöstön voimavaroja ja työolosuhteita.

Työturvallisuuden huomioiminen on meille tärkeää. Olemme sitoutuneet kehittämään tavoitteellisesti työskentelyn turvallisuutta ja terveellisyyttä ISO 45001 -standardin mukaisesti. Olemme työturvallisuutta osoittavien mittareiden perusteella Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokalla II eli ” Kohti maailman kärkeä”. Olemme ottaneet käyttöön ja kehittäneet ennakoivia työturvallisuusmittareita vuoden 2024 aikana. Työsuojeluhenkilöstö on käynyt Luken eri työkohteissa ja osallistunut aktiivisesti työsuojelutoiminnan kehittämiseen.

Turvallisuushavaintojen määrät ovat yksi ennakoivista mittareista. Turvallisuushavaintoilmoitusten hyödyt tunnetaan entistä paremmin henkilöstön keskuudessa. Ilmoituksia on tehty aktiivisesti, mikä helpottaa potentiaalisiin riskeihin puuttumista. Yhteiset toimintaprosessit työn riskien arvioinneissa ja työterveyshuollon tekemissä työpaikkaselvityksissä ovat toimineet hyvin. Molemmissa prosesseissa tehdyt havainnot sekä tarvittavat korjaavat toimet sovitaan yhdessä henkilöstön ja esihenkilöiden kanssa. Tämä mahdollistaa myös jäännösriskien arvioinnin.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle valmisteltiin vuonna 2024 uusi toimintaohje. Lisäksi kilpailutettiin kemikaalihallintaohjelma. Luken intranet uudistui keväällä 2024, jolloin uudistettiin myös työsuojelun sivut. Ne ovat saatavilla sekä suomeksi että englanniksi ja siten tavoittavat kaikki lukelaiset.

Työympäristön työturvallisuutta parantavan Infra-Nollis-hankkeessa on tehty merkittäviä turvallisuusparannuksia eri toimipaikoille. Suurimpana kehittämiskohteena ovat olleet vesiviljelylaitokset ja niiden kala-altaiden turvallisuus.

Luken tapaturmataajuus (LTI 1 = vähintään 1 sairauspoissaolopäivän aiheuttanut tapaturma) eli työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2024 oli 5,6 (9,7 vuonna 2023) ja tapaturmapoissaolotaajuus 51 (138 vuonna 2023). Vuoteen 2023 verrattuna tapaturmia sattui vähemmän, ja tapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja aiheutui myös vähemmän. Taajuuksien lasku on merkittävä verrattuna edellisvuoteen, mikä kertoo pitkäaikaisen kehittämistyömme työturvallisuuden parantamiseksi onnistuneen.

Miesten palkat olivat vuonna 2024 naisten palkkoja korkeammat kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 25–29-vuotiaissa. Palkkaerot selittyvät miesten ja naisten erilaisilla tehtävillä. Sen sijaan työssä suoriutuminen (henkilökohtainen osuus palkkausjärjestelmän mukaisessa palkassa) on naisilla aavistuksen korkeampi kuin miehillä (21,9 % vs. 21,6 %), ja määräaikaisia työsuhteita on useammin miehillä kuin naisilla (24 % vs. 21 %). Esihenkilötehtävissä naisia ja miehiä on yhtä paljon.

Ikäluokissa 50–54, 55–59, 60–64 ja 65–69 toimii tutkijatehtävissä miehistä 55 % ja naisista vain 42 %. Pääosa palkkaerosta selittyy sillä, että tutkijoiden palkat ovat keskimäärin korkeammat kuin tutkimusta tukevissa tehtävissä tai hallintotehtävissä työskentelevien palkat. Myös ikäluokissa 25–29 ja 30–34 miehistä 53 % ja naisista 44 % toimii tutkijatehtävissä. Näissä ikäluokissa ero sukupuolten välillä oli vuonna 2023 selvästi suurempi.

Ikäluokissa 35–39, 40–44 ja 45–49 tutkijatehtävissä toimii 60 % miehistä ja 62 % naisista. Palkkaeroa selittää se, tutkimustehtävissä olevista miehissä väitelleitä on enemmän kuin naisista (67 % miehistä vs. 60 % naisista).

Alla olevassa taulukossa kuvataan naisten palkkoja suhteessa miesten palkkoihin. Taulukossa miehen keskiarvopalkasta on vähennetty naisen keskiarvopalkka. Jos arvo on positiivinen, mies saa enemmän palkkaa ja jos negatiivinen, nainen saa enemmän palkkaa. Luvut viittaavat bruttopalkkaan kuukaudessa.

Panostamme vuosittain paljon henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2024 lukelaisille järjestettiin runsaasti koulutuksia ja infoja aiheina muun muassa projektinhallinta, kielikoulutukset, turvallisuus ja työsuojelu. Selkosuomiluento järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä. Uusien lukelaisten perehdytyspäiviä järjestettiin säännöllisesti sekä suomeksi että englanniksi. Uransa alkuvaiheessa olevien lukelaisten osaamisen kehittymistä ja verkostoitumista tukee Luken Early Career Community (EC-yhteisö). Käynnistimme tohtoriohjelman, jossa yhtenäistettiin Luken tohtorikoulutuskäytänteitä ja kannustettiin kaikkia Luken väitöskirjatutkijoita aktiivisesti edistämään omaa väitöskirjatutkimustaan.

Johdon, esihenkilöiden ja tutkimusjohdon yhteisessä vuoden 2024 LukeLeaders-tapahtumassa paneuduttiin tuloksellisuuden johtamiseen ja vaatimustenmukaisuuteen. Esihenkilöinfoja järjestettiin säännöllisesti kolmen viikon välein. Niissä jatkettiin suorituksen johtamisen teeman lisäksi vuosikellon mukaisilla ajankohtaisilla asioilla. Esihenkilöt osallistuivat myös alueellisille esihenkilöpäiville, joissa teemana oli tavoitteiden asettaminen, töiden organisointi ja työyhteisöviestintä. Uusille esihenkilöille järjestettiin perehdytystä ja valmennusta, kuten aiempinakin vuosina. Lisäksi esihenkilöille oli valmennusta mm. monikulttuurisuudesta, kehityskeskusteluista sekä yksikkötasoisia ja henkilökohtaisia sparrauksia. HR-partneritoiminta on jatkuvaa yksiköiden ja palveluryhmien henkilöstösuunnittelun ja -johtamisen tukena.

Sisäisen liikkuvuuden kehittäminen on vahva painopistealue Lukessa. Sisäisellä liikkuvuudella tarkoitetaan Luken sisällä tapahtuvaa joustavaa siirtymistä uusiin tehtäviin joko kokonaan tai sovitulla työpanoksella lyhyeksi aikaa. Sisäistä liikkuvuutta tukee LukeJOBS-sivusto ja HR-partnerien aktiivinen työ.