Vaelluskalakantojen elvyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Kansallisen kalatiestrategian tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Olemme toimeenpanneet kalatiestrategiaa useissa hankekokonaisuuksissa yhteistyössä vesivoimayhtiöiden, viranomaisten ja ministeriöiden kanssa.
Vaelluskalakantojen elvyttäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Tutkimustiedolla voidaan nopeuttaa toimivien ratkaisujen löytämistä. Vaelluskalojen luonnollista elinkiertoa pyritään elvyttämään rakentamalla padottuihin jokiin ylä- ja alavirtaan toimivia vaellusväyliä, kunnostamalla elinympäristöjä sekä kehittämällä istutuksien tuloksellisuutta. Julkaisimme vuonna 2024 tuloksia Sateenvarjo III -hankkeesta, jossa tutkittiin Suomessa jo käytössä olevien vaellusratkaisujen toimivuutta sekä kehitettiin nykyisiä istutuspoikasseurantoja.
Uutta tutkimustietoa saatiin toimista lohen, taimenen, järvilohen ja vaellussiian kantojen elvyttämiseksi. Esimerkiksi Iijoen Haapakoskella seurattiin alasvaeltavien lohenpoikasten ohjaamista kelluvalla ohjausaidalla, jota kokeiltiin Suomessa ensimmäistä kertaa. Ohjausaita toimi keskimäärin hyvin, ja sen avulla onnistuttiin ohjaamaan poikaset myöhemmin valmistuneelle alasvaellusväylälle padon lävitse.
Järvilohen ja taimenen emokalat ovat löytäneet uintireitin Pielisjoen Laurinvirtaan ja hyväksyneet sen kunnostetut kutualueet. Alueella syntyneet poikasmäärät ovat olleet kuitenkin heikkoja. Syynä ovat todennäköisesti olleet voimakkaat ohijuoksutukset.
Oulujoen vaellussiian luontaisen poikastuotannon arvioitiin olevan vuonna 2020 keskimäärin noin 2,1 miljoonaa siianpoikasta. Luonnonlisääntymisen arvio on suurin kaikista rakennetuista joistamme. Sekä Oulujoessa että Iijoessa on edellytykset vaellussiian luontaiselle lisääntymiselle, mutta erityisesti Iijoessa siioista pääsee palaamaan mereen vain pieni osa kudun jälkeen.
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin edellyttää tulosten mukaan tyypillisesti useita rinnakkaisia tukitoimenpiteitä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan vaellusratkaisuja uusiin kohteisiin.