Luke.fi- ja stat.luke.fi-sivustot ovat uudistuneet. Lue lisää
Siirry pääsisältöön

Ravitsemuksellinen laatu halutaan mukaan ruoan elinkaariarviointiin

Blogi
|
7.4.2022
|
Merja Saarinen

Ruokatuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioinnilla (Life cycle assessment, LCA) on jo vakiintunut paikkansa ympäristökeskustelussa ja erityisesti pyrkimyksissä saada ilmastonmuutos hallintaan. Tulosten tulkinta on kuitenkin välillä kiistanalaista, koska ruoan ravitsemuksellista laatua ei ole yleensä otettu huomioon arvioinnissa tai tuotteiden välisissä vertailuissa. Perusteltuja ja luotettavia menetelmiä tai edes yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita, ei ole ollut käytössä.

FAO:n ohjeistus vie ruokatuotteiden elinkaariarvioinnin pelisääntöjä harppauksen eteenpäin. Kuva: Emmi Kähkönen Kuva: Emmi Kähkönen

Nyt menetelmäkehitys on saanut vauhtia. FAO  julkaisi juuri ennen vuoden vaihdetta menetelmäohjeen ravitsemuksen ja terveyden sisällyttämiseksi ruokatuotteiden elinkaariarviointiin.

Ohjeessa otetaan kantaa myös siihen, mitä ympäristövaikutuksia ruokatuotteiden elinkaariarvioinneissa on tärkeää tarkastella. Näin se pyrkii täsmentämään elinkaariarvioinnin standardien yleisempiä ohjeistuksia, jotka soveltuvat kaikille tuoteryhmille.

Ravitsemuksen ja terveyden sisällyttämiseen FAO:n ohje antaa kaksi toisistaan poikkeavaa ja täydentävää periaatteellista tapaa

  1. Ruokatuotteen ravitsemuksellinen laatu voidaan sisällyttää toiminnalliseen yksikköön, siis esim. kilogramman paikalle elinkaariarvioinnin lopputulosta ilmoitettaessa. Ravintoaineindeksit ovat yksi lupaavimmista menetelmistä tähän tarkoitukseen varsinkin silloin, kun useita ravintoaineita halutaan ottaa huomioon samanaikaisesti.
  2. Terveysvaikutukset voidaan arvioida omana vaikutusluokkanaan ympäristövaikutusten rinnalla.

Molemmissa tavoissa voidaan soveltaa erilaisia menetelmiä. Ylipäätään menetelmät ovat vasta kehittymässä ja vakiintumassa.

FAO:n ohjeistus vie ruokatuotteiden elinkaariarvioinnin pelisääntöjä harppauksen eteenpäin

EU:ssa tarkempia ohjeita eri ruokatuoteryhmille on annettu komission PEF (Product Environmental Footprint) -aloitteessa, mutta niissä ei ole toistaiseksi otettu kantaa ravitsemukseen eikä terveysvaikutuksiin.

FAO:n ohjeistus tuo arviointiin uusia näkökulmia ja laajentaa ohjeistuksen maantieteellistä sovellettavuutta maailmanlaajuiseksi. Lisäksi se pitää sisällään kaikki ruokatuotteiden LCA:n sovelluskohteet tutkimuksesta konsulttien tekemiin ns. tilausarviointeihin. PEF puolestaan kohdistuu erityisesti yritysten tekemiin ja teettämiin arviointeihin ja niiden harmonisointiin.

Tästä erosta johtuen FAO:n ohjeistus ei ole niin yksityiskohtainen ja velvoittava kuin PEF-aloitteen tuoteryhmäkohtaiset ohjeet PCR:t (Product Category Rules). Päinvastoin FAO:n ohjeistus korostaa, että valittavien menetelmien pitää olla arvioinnin tavoitteen ja sovelluskohteen kanssa sopusoinnussa sallien hyvinkin erilaiset menetelmälliset ratkaisut, kunhan ne vain sopivat tarkoitukseensa ja ovat perusteltavissa.

Suomi eturintamassa menetelmäkehityksessä

NEPGa-hankkeessa tekemämme menetelmäkehitys on hyvin linjassa toiminnalliseen yksikköön (1) perustuvan menetelmäohjeistuksen ja -suositusten kanssa – Suomi on eturintamassa tässä kehityksessä!

FAO:n LCA-työryhmässä keskustelua väritti elinkaariarviointien sovelluskohteiden laaja kirjo. Lähtötilanteessa keskusteltiin esimerkiksi perustavanlaatuisesta kysymyksestä, pitääkö ravitsemusta ylipäätään ottaa ruoan LCA:ssa huomioon ja jos pitää, pitääkö se tehdä toiminnallisessa yksikössä vai omana ravitsemusta tai terveyttä kuvaavana vaikutusluokkanaan. Loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että erilaisissa sovelluskohteissa tarvitaan erilaisia lähestymistapoja.

FAO:n LCA-ryhmän työ saa mahdollisesti jatkoa juuri näiden erilaisten sovelluskohteiden ja niissä käytettävien menetelmien konkretisoimisessa. Nyt julkaistu ohjeistus avaa tien niistä jokaiselle. 

Suomessa kehitystyö jatkuu NEPAga-hankkeessa, jossa kehitämme tuoteryhmäkohtaisesti sovellettavia ravitsemuksellisia toiminnallisia yksiköitä käytettäväksi ruokatuotteiden elinkaariarvioinneissa ja täsmennämme niiden laatimisen menettelytavan. Tuloksia on odotettavissa jo tämän vuoden aikana.

Suomesta ohjeistuksen laadintaan osallistui kaksi tutkijaa, apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja blogin kirjoittaja, erikoistutkija Merja Saarinen Lukesta, jotka molemmat ovat myös NEPGa-hankkeessa. Lisäksi kaksi suomalaista henkilöä osallistui ohjeistuksen vertaisarviointiin: elinkaariarvioinnin alalta professori Ilkka Leinonen Lukesta ja ravitsemustieteen alalta professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta. Myös Marjukka Kolehmainen osallistuu NEPGa-hankkeeseen.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.