Suomessa seurataan aktiivisesti elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää – hävikkitiekartta tähtää ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä

Suomi on sitoutunut yhtenä EU-maana puolittamaan elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toimia elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa ja säännöllistä jätemäärien seurantaa. Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Suomeen elintarvikejätteen¹ ja ruokahävikin² seurantajärjestelmän.  Sen rinnalle on perustettu kansallinen hävikkitiekartta, joka tähtää ruokahävikin puolittamiseen.

Euroopan komissio asetti vuonna 2019 elintarvikejätteen seurantavelvoitteen (2019/1597) kaikille jäsenmailleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki EU-maat ovat velvollisia raportoimaan vuosittain elintarvikejätteen määrän komissiolle. Ensimmäinen raportointivuosi koskee vuotta 2020 ja jäsenmaat toimittivat ensimmäiset viralliset tiedot kesällä 2022. Eurostat julkaisee kaikkien jäsenmaiden tiedot syksyn 2022 aikana. Tiedot Suomen elintarvikejätteen ja ruokahävikin määristä on nyt julkaistu Elintarvike- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeen sivustolla. 

Elintarvikejätettä syntyy Suomessa yhteensä noin 640 miljoonaa kiloa, josta ruokahävikin osuus on noin puolet. Lähes puolet (46 %) Suomen elintarvikejätteestä syntyy ketjun loppupäässä eli kotitalouksissa ja toiseksi eniten (25 %) teollisuudessa. Ravitsemispalveluiden, kaupan ja alkutuotannon osuus on yhteensä noin kolmasosa.

”Toimenpiteitä elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämiseksi tarvitaan koko ketjussa, mutta erityisesti meidän tulisi kartoittaa vaikuttavia keinoja kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi”, toteaa Luken tutkija Inkeri Riipi.

Tiekartta toimii oppaana ruokahävikin vähentämisessä

Luke on laatinut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kansallisen ruokahävikkitiekartan, joka julkistettiin viime kesäkuussa.

”Tiekartta toimii oppaana alan toimijoille. Se auttaa tunnistamaan, levittämään ja soveltamaan tehokkaita ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa”, kertoo Luken tutkija Marjatta Vahvaselkä.

”Kannustamme lämpimästi yrityksiä ja kaikkia toimijoita ilmoittamaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvät innovaatiot, ratkaisut ja hankkeet, jotta voimme liittää ne näkyväksi osaksi kansallista hävikkitiekarttaa. Tarkoituksena myös on, että jatkossa voimme mitata ja seurata tiekarttaan tunnistettuja hävikkiratkaisuja”, painottavat Riipi ja Vahvaselkä.

 ¹Elintarvikejäte = Alun perin ei syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelvoton) ruoka (kuten luut ja hedelmien kuoret) ja alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena. (EU komission määritelmä)

²Ruokahävikki = Alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena. (Kansallinen määritelmä)