Olemme viimeistelemässä uusia kansallisia ravitsemussuosituksia, joissa keskeisenä tavoitteena on kasvisten käytön merkittävä lisääminen. Tämä hyödyttää sekä terveyttä että ympäristöä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla.
Mutta voiko kasvisten kulutuksen kasvu lisätä ruokahävikkiä? Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Ruokahävikin määrä riippuu pitkälti kotitalouksien osaamisesta ja halukkuudesta minimoida hävikkiä.
Kasvikset pilaantuvat tai nahistuvat usein suhteellisen nopeasti, ja niiden osuus kotitalouksien hävikistä on jo nyt suuri. Kasvisten runsas ostaminen voi lisätä riskiä, että osa jää käyttämättä ja pilaantuu. Toivottavasti näin ei käy, mutta kasvisten syömäkelvottomien osien, kuten kuorten ja varren, määrä kasvaa varmasti, mikä lisää elintarvikejätteen määrää.
Ravitsemuksen ja kestävyyden kannalta elintarvikejätteen sijaan päähuomio tulee kuitenkin kiinnittää alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin vähentämiseen
Kasvisten kulutuksen lisäämisellä tavoitellaan merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä. Ruokahävikki on taas puolestaan ruokajärjestelmän yksi tuotannon ja kulutuksen kohtaannon ja ruoan arvostuksen ongelma.
Ruokahävikki on siis tärkeä asia, mutta ympäristökysymyksenä kuitenkin merkittävästi pienempi kuin ruokavalioon liittyvät kysymykset.
Vaikka ruokahävikki kasvaisikin kasvisten osalta, on tärkeää muistaa, että lihatuotteiden hävikki on ympäristön kannalta merkittävämpi. Lihatuotteita heitetään pois suhteessa vähän, mutta niiden ilmastovaikutus on silti huomattava.
Ruokahävikkiin pureutuminen on tutkimuksemme ja seurannan tärkeä kohde.
Hyvää hävikkiviikkoa – nauttikaamme kasviksista vastuullisesti!
