Suomen viljantuotanto luo perustaa kotimaiselle ruualle – vilja-, maito- ja lihatuotteina

Ohra, kaura, vehnä ja ruis ovat tässä suuruusjärjestyksessä, kun viljasatoa punnitaan syksyn puintikausina. Tuo järjestys pätee myös, kun punnitaan viljalajeja kotieläinten rehuna. Ruokalautasellamme painavin on vehnä ja ohra on kevein. Juomalasissa ohra ottaa selvän ykköspaikan, kun mallasohra on tehnyt tehtävänsä.

Viljan tuotantomäärä osin luonnonvoimien sanelemaa

Viljojen yhteenlasketussa viljelyalassa ei ole ollut suurta muutosta viime vuosikymmeninä. Lähes miljoonan hehtaarin vilja-alaltamme saatavan sadon määrässä on sen sijaan ollut viime vuosina vaihtelua, enemmän alas- kuin ylöspäin. Viljasato on vaihdellut 2000-luvulla 2,6–4,2 miljardin kilon välillä.

Viljan kotimainen käyttömäärä on vuosittain 2,6–2,8 miljardia kiloa.  Ohran osuus siitä on lähes puolet. Loppuosa on melkein kokonaan vehnän ja kauran käyttöä. Ruisleipätarpeemme täyttävän rukiin osuus on vain pieni hippunen, noin yksi kolmaskymmenesosa kokonaisviljankäytöstämme.

Rehukäyttö vähenemässä

Viljaa on vuosittain käytetty Suomessa rehuksi arviolta 1,6–2,0 miljardia kiloa. Vuoden 2022 noin 3,6 miljardin kilon viljasadosta käytettiin rehuksi arviolta 1,6 miljardia kiloa. Maatilat ruokkivat tiloilla sikoja, lehmiä, kanoja ja muitakin eläimiä osittain viljalla. Ohra on tärkein rehuvilja kattaen noin puolet rehuviljasta. Kaura on puolestaan hieman vehnää merkittävämpi rehuvilja Suomessa.

Vaikka rehuviljan käyttömääriä on hankala tarkkaan arvioida, on sen käytössä selviä merkkejä laskusuunnasta. Vielä 15 vuotta sitten viljan rehukäyttö oli arvioilta noin 500 miljoonaa kiloa enemmän kuin nyt.

Elintarviketeollisuus hyödyntää kauraa entistä enemmän

Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää vuosittain viljaa 410–470 miljoonaa kiloa. Viimeisen vuosikymmenen aikana kaura on ohittanut rukiin käyttömäärissä. Eniten eli noin puolet teollisesta elintarvikevalmistuksesta on kuitenkin vehnää.

Kotimainen vilja käytetään lähes kokonaan Suomessa

 Vain kaurasta merkittävä osuus siirtyy Suomesta ulkomaille. Kauraa on viety vuosittain noin 300 miljoonaa kiloa. Viljan tuontia toki Suomeen on, mutta vain heikkoina satovuosina merkittäviä määriä. Vuonna 2021 oli poikkeuksellisen heikko satovuosi ja silloin ohraa tuotiin Suomeen yli 100 miljoonaa kiloa.

Viljan käyttökohteissa hitaita muutoksia

Viljan käytössä on ollut viime vuosina lievä laskusuunta. Osittain se on johtunut muutamasta heikosta satovuodesta, jolloin erityisesti nautojen ruokinnassa jouduttiin etsimään ohraa korvaavia tuotteita eläinten ruokintapöydille. Toki suurin syy on jo pitempään jatkunut nautojen ja sikojen väheneminen Suomessa. Viljaa on siten käytetty vähemmän eläinten ruokkimiseen.

Tilaston taustaa

Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2022–30.6.2023. Tilastotiedot ovat saatavilla Luken luke.fi-verkkopalvelusta. Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kuluvan satovuoden eli 1.7.2023–30.6.2024 tilannetta neljä kertaa vuodessa verkkosivuillaan. Luke julkaisee 22.9. satoarviotilaston kuvaten satonäkymiä Suomen pelloilla 18.9.2023.