Mitä Suomessa syötiin vuonna 2024?
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 130 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa, reilut 87 kiloa viljaa, lähes 14 kiloa kalaa, 12 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 48 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Lihalajeista naudan- ja siipikarjanlihan kulutus kasvoi. Kauraa on kulutettu paljon jo pitkään, mutta viime vuonna kulutus kasvoi ennätyslukemiin. Kalaa syötiin edellisvuotta vähemmän. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta.
Vuonna 2024 viljan kokonaiskulutus oli noin 87,3 kiloa henkeä kohti, mikä oli 1,4 kiloa edellisvuotta enemmän. Teollisuus käytti kauraa elintarvikkeena huomattavasti aiempaa enemmän. Ravintotaselaskelman mukaan kauran kulutus saavutti tähänastisen huippulukemansa. Myös vehnän ja ohran kulutus kasvoi hieman edellisvuodesta, rukiin kulutus sen sijaan laski, mutta pysyi vähän kauraa korkeammalla. Vehnää kului 49,3 kiloa, ruista 12,2, kauraa 12,0, ohraa 0,8 ja riisiä 7,9 kiloa henkilöä kohti. Riisin kulutus pysyi ennallaan. Myös maissi, tattari ja muu leipävilja ovat mukana viljan kokonaiskulutuksessa.
”Kauran elintarvikekäyttö on kasvanut voimakkaasti, mutta Suomessa rehukäyttö on elintarvikekäyttöä suurempaa”, kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola.
Naudanlihaa kului edellisvuotta enemmän
Lihan kokonaiskulutus oli ennakkotilaston mukaan viime vuonna noin 78,2 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Naudan-, sian-, lampaan- ja siipikarjanlihaa syötiin noin 76,2 kiloa, edellisenä vuonna noin 75,5 kiloa.
Naudan- ja siipikarjanlihaa kului edellisvuotta enemmän, sian- ja lampaanlihaa vähemmän. Myös hevosen- ja poronlihan kulutus hieman laski. Naudanlihan käyttö väheni monena vuotena peräkkäin, mutta viime vuonna sitä kului lähes neljä prosenttia edellisvuotta enemmän, noin 17,7 kiloa henkilöä kohti. Siipikarjanlihan kulutuksen pitkäaikainen kasvutrendi jatkui edelleen. Viime vuonna sitä kului noin 30,7 kiloa henkilöä kohti, kasvua edellisvuodesta noin kolme prosenttia. Siipikarjanliha ohitti sianlihan kulutuksen jo vuonna 2023. Sianlihaa syötiin noin 27,4 kiloa, lampaanlihaa 0,4 kiloa, hevosenlihaa 0,1 kiloa ja poronlihaa 0,4 kiloa henkilöä kohti. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu kypsentämättömänä luullisena ruholihana, ei valmiina syötävänä lihana.
Juuston ja voin kulutus pysyi ennallaan
Nestemaitojen kulutuksen lasku on jatkunut jo pitkään, viime vuonna kulutus väheni noin kaksi prosenttia. Nestemaitoja ovat rasvaton, kevyt-, täys- ja tilamaito. Maitoa käytettiin viime vuonna henkilöä kohti keskimäärin 85 litraa.
”Kevytmaitoa käytetään maitolaaduista eniten, rasvatonta toiseksi eniten. Molempien kulutus väheni taseen mukaan noin kolme prosenttia. Täysmaidon kulutus sen sijaan hieman kasvoi pitkästä aikaa. Täysmaidon osuus on tosin vain noin 13 prosenttia nestemaitojen käytöstä”, kertoo Mikkola.
Nestemaitoja ja muita nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin ennakkolaskelman mukaan viime vuonna yhteensä noin 130 kiloa henkilöä kohti. Niiden kulutus laski kaikkiaan parin prosentin verran. Muut tuoretuotteet, muun muassa vanukkaat ja maustetut rahkat, luetaan myös nestemäisiin maitotuotteisiin. Niiden kulutus on kasvanut pitkään ja kasvoi myös viime vuonna, kasvu noin viisi prosenttia.
Juuston kulutus oli viime vuonna noin 26,1 kiloa henkilöä kohti. Kulutus kasvoi vain vähän edellisvuodesta. Voin kulutus on ollut usean vuoden ajan kolmen kilon tuntumassa. Viime vuonna voita käytettiin keskimäärin 3,1 kiloa.
Kalaa kului edellisvuoden tapaan
Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 13,7 kiloa henkilöä kohti vuonna 2024. Kalan kulutus ei merkittävästi muuttunut edellisestä vuodesta.
Kananmunia kulutettiin viime vuonna noin 11,8 kiloa henkilöä kohti, vuotta aiemmin 11,7 kiloa. Luvuissa on mukana myös kananmunien maatilakäyttö ja kuluttajien maatiloilta suoraan ostamat kananmunat. Sokeria kului lähes 30 kiloa.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli reilut 48 kiloa henkilöä kohti. Sitrushedelmiä siitä oli neljäsosa, lähes 12 kiloa, ja muita tuoreita hedelmiä 36,6 kiloa. Tuoreita vihanneksia kului kaikkiaan noin 64 kiloa henkilöä kohti, mikä oli edellisvuotta enemmän. Tomaatteja syötiin noin 11,6 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 52,4 kiloa. Vihannesten kulutusmäärä on tosin vain suuntaa antava ja sisältää myös mahdollisen hävikin. Sekä tomaattien että muiden tuoreiden vihannesten kotimaan tuotanto kasvoi edellisvuodesta. Perunan elintarvikekulutus on Luken arvion mukaan ollut vajaa 65 kiloa henkilöä kohti viime vuosina.
Ravintotasetilaston tekeminen loppuu
Ravintotasetilaston tekeminen loppuu ja tämä on tilaston viimeinen julkistus. Vanhat julkistukset vuodesta 2008 alkaen löytyvät edelleen tilastojen verkkosivuilta. Luken tilastotietokannasta löytyy tietoja elintarvikkeiden kulutuksesta vuodesta 1950 lähtien.
Huom. uutista korjattu 17.6.2025 klo 16.
Muutettu aloituskappaleessa: lähes 11 kiloa kalaa > lähes 14 kiloa kalaa.
Muutettu väliotsikko Tuoretta ja pakastettua kalaa käytettiin vähemmän > Kalaa kului edellisvuoden tapaan.
Muutettu leipätekstiä: Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 10,6 kiloa henkilöä kohti vuonna 2024. Tuoretta ja pakastettua kalaa kului selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Kalasäilykkeiden kulutus hieman kasvoi. > Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 13,7 kiloa henkilöä kohti vuonna 2024. Kalan kulutus ei merkittävästi muuttunut edellisestä vuodesta.
Mikä on ravintotase?
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla. Ravintotaseessa ei lasketa ruokakäyttöä väestöryhmittäin.
Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
