Siirry pääsisältöön

Ruuan omavaraisuudessa on suuria eroja maakunnittain

Artikkeli 27.6.2025

Miten hyvin oma maakuntasi pärjäisi, jos ruokaa ei tuotaisi muualta Suomesta? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tarkastelu paljastaa yllättäviä eroja maakuntien ruuantuotannon omavaraisuudessa. Vuoden 2024 maataloustilastojen perusteella laskettiin, kuinka hyvin eri alueet tuottavat keskeisiä elintarvikkeita suhteessa omaan väestöönsä.

Ruisleipä loppuisi Lapissa – Varsinais-Suomi rukiin suurvalta

Rukiin kokonaissato jäi viime vuonna pienimmäksi kuuteen vuoteen, eikä se riittäisi kattamaan kuin 63 prosenttia koko maan kulutuksesta. Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin valtavia. Varsinais-Suomessa rukiin omavaraisuus nousi peräti 310 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että alueen tuotanto riittäisi kolminkertaiselle väkimäärälle. Lapissa tilanne on täysin päinvastainen – siellä omavaraisuus jäi alle yhteen prosenttiin. Yhteensä kahdeksassa maakunnassa rukiin omavaraisuus jäi alle kymmeneen prosenttiin.

Interaktiivinen infograafi: Maakuntien ruokaomavaraisuus tuotteittain

Klikkaa alla olevaa linkkiä ja tutki, miten eri maakunnat pärjäävät keskeisten elintarvikkeiden omavaraisuudessa.
Voit valita näkymän tuoteryhmittäin (esim. ruis, maito, liha, vihannekset) tai tarkastella yksittäisen maakunnan tilannetta. 
Huom. Jos kartta ei näy kokonaan, kokeile pienentää selaimen tai laitteen näytön kokoa – silloin koko karttakuva tulee näkyviin. Infograafissa on käytetty karttaa, jonka maakunnallinen aluejako oli voimassa vuoteen 2022 asti. Kartan numerotiedot on kuitenkin  laskettu nykyisin voimassa olevalla aluejaolla.

👉 Avaa infograafi ja tutki oman alueesi tilanne

 

Ahvenanmaalta sipsiperunat ja Pohjanmaalta ruokaperunat

Ahvenanmaan perunasato olisi riittänyt alueen omaan kulutukseen kahdeksaksi vuodeksi, jos peruna vain säilyisi niin pitkään. Ahvenanmaalla tuotetaan etenkin ruokateollisuusperunaa ja suurin osa sadosta päätyykin mantereelle, usein perunalastujen ja ranskalaisten muodossa. Määrällisesti perunanviljelyn painopiste on kuitenkin Pohjanmaan maakunnissa, joissa tuotetaan kaksi kolmasosaa koko maan ruokaperunasta. Keski-Suomessa tilanne on toinen – siellä omavaraisuus jää vain yhteen prosenttiin.

Maitoa riittää – mutta ei tasaisesti

Maidontuotanto on Suomessa edelleen vahvaa. Eniten maitoa tuotetaan Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vuonna 2024 maitoa tuotettiin yli kaksi miljardia kiloa, ja maitotuotteiden keskeiset ravintoaineet, maitovalkuainen ja -rasva, kattoivat kotimaisen kulutuksen. Omavaraisuus oli maitovalkuaisen osalta 107 prosenttia ja maitorasvan osalta 114 prosenttia. Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Keski-Pohjanmaalla maidontuotanto riittäisi lähes seitsenkertaiselle väkimäärälle, kun taas Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jäädään alle puoleen omasta tarpeesta.

Naudanlihaa ei riitä kaikille – Etelä-Pohjanmaalla korkein omavaraisuus

Naudanlihan tuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon, sillä suurin osa naudanlihasta on peräisin lypsykarjatiloilta. Vuonna 2024 naudanlihaa tuotettiin 87 miljoonaa kiloa, mutta kulutus ylitti tuotannon – omavaraisuus jäi 87 prosenttiin. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on poikkeuksellinen: siellä tuotanto riittäisi yli nelinkertaiselle väkimäärälle. Uudellamaalla taas oma tuotanto kattaa vain viisi prosenttia alueen kulutuksesta.

Sianlihaa eniten Etelä-Pohjanmaalta

Sianlihan tuotanto on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle, jotka yhdessä tuottavat lähes kaksi kolmasosaa koko maan sianlihasta. Koko Suomessa omavaraisuus oli 104 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tuotanto riittäisi jopa 7,5-kertaiselle väkimäärälle.

Siipikarjanlihaa Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta

Siipikarjanlihan tuotanto on vahvasti keskittynyttä. Sitä tuotettiin lähes 150 miljoonaa kiloa, josta 94 prosenttia oli broilerinlihaa. Broilerinlihaa tuotettiin eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Näillä alueilla tuotanto riittäisi moninkertaisesti oman maakunnan tarpeisiin, vaikka koko maan omavaraisuus jäi 87 prosenttiin

Kananmunat Varsinais-Suomesta

Kananmunien tuotanto on jakautunut laajasti eri maakuntiin, mutta Varsinais-Suomi on selkeä ykkönen. Yli 65 prosenttia koko maan kananmunista tulee sieltä, ja tuotanto riittäisi lähes kymmenkertaiselle väkimäärälle. Koko maan omavaraisuus kananmunissa oli 121 prosenttia.

Porkkanaa Hämeestä, mansikkaa Savosta, tomaattia Närpiöstä

Porkkana on Suomen tärkein varastovihannes, ja sen tuotanto on keskittynyt erityisesti Kanta-Hämeeseen ja Satakuntaan. Hämäläisten porkkanasato riittäisi yli seitsenkertaiselle väkimäärälle. Mansikkaa tuotetaan eniten Pohjois-Savossa, jossa omavaraisuus on 4,5-kertainen. Myös Varsinais-Suomen mansikkatuotanto on kasvanut merkittävästi. Tomaattien osalta Pohjanmaa ja erityisesti Närpiön seutu on ylivoimainen: yli 60 prosenttia koko maan tomaateista tulee sieltä, ja tuotanto riittäisi 2,3 miljoonalle suomalaiselle.

Missä tuotteessa maakuntasi loistaa?

 Omavaraisuus, % 
TuoteKoko maaSuurinMaakunta
Ruis63311Varsinais-Suomi
Peruna ja -tuotteet90834Ahvenanmaa
Tomaatti631321Pohjanmaa
Porkkana89722Kanta-Häme
Mansikka80451Pohjois-Savo
Maito111674Keski-Pohjanmaa
Kananmuna121919Varsinais-Suomi
Broilerinliha87909Etelä-Pohjanmaa
Naudanliha87421Etelä-Pohjanmaa
Sianliha104753Etelä-Pohjanmaa

Mitä maakunnallinen omavaraisuus tarkoittaa?

Laskelmissa on hyödynnetty maakuntakohtaisia tuotantomääriä, väestölukuja ja tuotteiden keskimääräistä kulutusta. Maito on muunnettu kuiva-aineiksi (rasva ja valkuainen), ja kananmunien sekä broilerin tuotanto on arvioitu eläinpaikkojen perusteella. Peruna sisältää ruoka-, varhais- ja ruokateollisuusperunan.

Lisätietoja aihealueittain antavat

Sanna Vuorisalo, kotieläintilastot
Anneli Partala, peltokasvitilastot
Anna-Kaisa Jaakkonen, puutarhakasvitilastot
Erja Mikkola, maataloustuotteiden kulutustilastot
Csaba Jansik, tutkimustiedot aiheesta: elintarvikkeiden ulkomaankauppa ja omavaraisuus