Siirry pääsisältöön

Metsäkasvillisuus muuttuvassa ilmastossa - valtakunnallinen kasvillisuusinventointi

Operaatio Mustikka

Operaatio Mustikka tutkii mitä metsän aluskasvillisuudelle kuuluu 2020-luvulla: ovatko kasvilajien esiintymisalueet muuttuneet ja onko lajien runsauksissa tapahtunut muutoksia.

Muutokset kertovat luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ajantasaista tietoa tarvitaan, sillä edellisestä koko Suomen kattavasta metsäkasvien inventoinnista on kulunut 25 vuotta.

Metsä- ja suokasvillisuuden inventointi aloitetiin Etelä-Suomesta 2021, ja vuosien 2021—2022 aikana inventoidaan viimeksi yli 25 vuotta sitten tutkitut koealat eri puolilta Suomea

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipään esitys Hako Ollikaisen juhlaseminaarissa 1.9.2022:

Mustikka kukkii. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Inventoinnin aloittamista edelsi Hako Ollikaisen säätiön rahoittamana metsäkasvillisuuden inventoinnin suunnittelu. Vuonna 2021 alkanutta inventointia rahoittavat Luken lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, SITRA ja Hako Ollikaisen säätiö.

Inventointi toteutetaan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä.

Metsäkasvillisuuden inventointi on ajankohtaista juuri nyt

Metsät peittävät lähes kolme neljännestä Suomen maa-alasta ja ovat tärkein elinympäristömme ja luonnonvaramme. Luke on inventoinut Suomen metsäkasvillisuutta koko maan kattavalla koealaverkolla kolme kertaa: 1950-luvulla, 1985−1986 ja 1995. Pieni osa koealoista inventoitiin myös vuonna 2006.

Koko maan kattavasta inventoinnista on jo 25 vuotta. Tarvitsemme päivitettyä tietoa metsäkasvillisuudesta selvittääksemme

  • kasvillisuuden pitkäaikaisia muutoksia erilaisten hakkuukäsittelyjen ja muuttuvien metsänhoitomenetelmien jälkeen
  • onko ilmastonmuutos jo siirtänyt kasvilajien levinneisyysalueita tai kokonaisia kasvillisuusvyöhykkeitä ja onko metsiin levinnyt haitallisia tulokaslajeja
  • ilmastonmuutoksen ja metsänkäsittelyjen yhteisvaikutuksia metsäkasvillisuuteen.

Tietoa tarvitaan, kun metsänhoidon menetelmiä kehitetään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviksi. Myös erityyppisten metsien kehitystä ja ympäristönmuutosten vaikutuksia ennustavia malleja varten tarvitaan kattavia aineistoja.

Mihin metsien aluskasvillisuus vaikuttaa?

Kuva: Jouni Hyvärinen, Luke.