Siirry pääsisältöön

Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä

Hanhipelto

Valkoposkihanhien Barentsinmeren kanta on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun alun alle 100 000 yksilöstä nykyiseen noin 1 600 000 yksilöön. Samaan aikaan Suomen läpi keväisin ja syksyisin muuttavien valkoposkihanhien määrä on kasvanut, ja samalla myös hanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Vuonna 2010 rauhoitettujen lintujen aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin alle 200 000€, kun vuonna 2020 vahinkojen arvo oli jo noin 3 miljoonaa euroa, josta valtaosa oli valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja.

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi ja ristiriitojen lieventämiseksi on ehdotettu hanhipeltojen perustamista. Hanhipelto on nimensä mukaisesti hanhien ruokailuun ja lepoon tarkoitettu peltoalue, jossa ne saavat häiriöttä ruokailla ja levätä. Hanhipellot voivat vähentää satovahinkoja, jos linnut saadaan ohjattua niille tehokkaasti ja ne vähentävät hanhien karkottamisesta syntyvää turhaa lentelyä. Hanhipeltojen toimivuutta ei kuitenkaan ole tutkittu.

Tässä tutkimussuunnitelmassa on kuvaus 2-vuotisesta (2021-2022) hankkeesta, jonka tavoitteena on käynnistää hanhipeltojen suunnittelu, perustaminen, seuranta ja tutkimus Keski-Karjalassa (Tohmajärvi, Kitee, Rääkkylä, Liperi ja Joensuu), missä valkoposkihanhet aiheuttavat toistuvasti mittavia vahinkoja maataloudelle. Koska hanhipeltokokonaisuus on laaja peltokokonaisuus, sen perustaminen vaatii alueellista suunnitteluja ja yhteistyötä maanomistajien kesken. Siksi hanke ehdotetaan aloitettavaksi pilottityyppisenä kokeiluna Pohjois-Karjalassa yhteistyössä kokeiluun ryhtyvien maanomistajien kanssa.

Valkoposkihanhien tarvitsemien laajojen hanhipeltokokonaisuuksien perustamisesta ja käytännön toimimisesta sekä maanviljelijöiden ja hanhien näkökulmasta ei ole kokemuksia. Tässä hankkeessa on tavoitteena selvittää kokonaisvaltaisesti hanhipeltojen toimintaa ekologisesta, taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja sosiaalisista näkökulmista. Tärkeimpiä tavoitteita on selvittää 1) maanviljelijöiden halukkuus perustaa hanhipeltoja, 2) hanhipeltojen perustamiseen liittyvien perusperiaatteiden ja maisematason suunnittelun selvittäminen, 3) hanhipeltojen toiminnan seuranta ja tutkimus, 4) valkoposkihanhien resurssin- ja tilankäytön seuranta, ja 5) hanhipeltokonseptin kustannustehokkuuden ja sosioekonomisen hyväksyttävyyden tutkiminen. Tavoitteena on löytää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kustannustehokas ratkaisu valkoposkihanhien aiheuttamaan ongelmaan.

Hankkeen tuloksena saadaan ekologista, yhteiskunnallista ja sosioekonomista tietoa hanhipeltojen perustamisesta, parhaista käytänteistä niiden toiminnan suunnittelussa, valkoposkihanhien tilan- ja resurssinvalinnasta. Lisäksi hankkeessa syntyviä tuloksia ja toimintamalleja voidaan soveltaa tulevaisuuden maatalouden ja luonnonsuojelun politiikkaratkaisuissa.

Hankkeen loppuwebinaari, osa 1, 19.9.2023

Jukka Forsman, Luke: Hanhipelto-konsepti

Markus Piha, Luke: Karkotuksen vaikutukset

Juha Heikkinen, Luke: Ympäristörakenteen vaikutus hanhivahinkoihin

Juha Laaksonen, Turun yliopisto: GPS-hanhien vuodenkierto ja liikkuminen pelloilla

Mika Pirinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Hanhet, maatalousvahingot ja uudistunut lainsäädäntö

Loppuwebinaarin osa 2, 12.10.2023