Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomen metsäsektoriin

Metsäteollisuustuotteiden kauppa Venäjän kanssa melko vähäistä

Suomesta vietiin Venäjälle viime vuonna metsäteollisuustuotteita noin 0,5 miljardin euron arvosta. Tämä vastasi vajaata neljää prosenttia metsäteollisuuden viennin kokonaisarvosta. Venäjän viennin arvosta yli 60 prosenttia muodostui kartongista, runsaat 10 prosenttia hienopaperista, noin kahdeksan prosenttia aikakauslehtipaperista ja noin seitsemän prosenttia sellusta. Puutuoteteollisuuden tuotteita vietiin Venäjälle 28 miljoonan euron arvosta, josta puutalojen osuus oli 16 miljoonaa euroa.

Venäjältä Suomeen tuotiin metsäteollisuustuotteita 0,24 miljardin euron arvosta, joka vastasi 15 prosenttia metsäteollisuustuotteiden tuonnin kokonaisarvosta. Raakapuuta tuotiin puolestaan 0,33 miljardin euron arvosta. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvosta yli 70 prosenttia oli sahatavaraa ja koivuvaneria. Lisäksi Venäjältä tuotiin jonkin verran sellua ja Suomen omaan tuotantoon verrattuna varsin runsaasti sanomalehtipaperia.

Useat painotalot Suomessa ovat jo ilmoittaneet lopettavansa venäläisen sanomalehtipaperin käytön ja etsivänsä muita vaihtoehtoja. UPM:n ja Paperiliiton välinen työtaistelu alkuvuoden aikana on tyrehdyttänyt kotimaisen sanomalehtipaperin tarjonnan, ja sanomalehtipaperin hankinta muualta Euroopasta tietää kireässä markkinatilanteessa painotaloille lisäkustannuksia.

Suomalaisyritykset jäädyttämässä kaupankäyntiä Venäjän kanssa

Suomalaisilla metsäteollisuusyrityksillä on Venäjällä sahoja, aaltopahvi- ja vaneritehtaita sekä puunhankinnassa metsänvuokra-alueita. Stora Enso on jo ilmoittanut lopettavansa kaiken tuotantonsa Venäjällä sekä puun tuonnin Venäjältä. Myös Metsä Group ilmoitti keskeyttävänsä puun tuonnin Venäjältä ja ainoan Venäjällä toimivan sahansa toiminnan. UPM on päättänyt keskeyttää toimitukset Venäjälle, mutta yhtiön Chudovon vaneritehdas jatkaa ainakin tämän blogin kirjoitushetkellä yhä toimintaansa. Venäjän osuus kolmen suuren metsäyhtiön liikevaihdosta on 2–3 prosenttia.

Suomessa toimivat metsäkoneiden valmistajat Ponsse ja John Deere Forestry ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä koneiden ja varaosien viennin Venäjälle. Ponsse sulkee myös Venäjällä olevat huoltotoiminnat. Näillä toimilla on vaikutusta molempien yhtiöiden liikevaihtoon.

Raakapuun ja hakkeen tuonnin korvaaminen ei ole helppoa

Suurimmat vaikutukset Suomen metsäsektoriin tulevat raakapuun ja hakkeen tuonnin kautta. Venäjän vuoden 2022 alussa korkeiden vientitullien avulla toteuttamat pyöreän havupuun vientirajoitukset ovat jo kääntäneet metsäteollisuuden puun hankintaa aiempaakin enemmän kotimaahan. Määrä koskee vajaata miljoonaa kuutiometriä havupuuta. Koivukuitupuun ja hakkeen tuonnin loppuminen lisäisi entisestään tarvetta kotimaisen puun lisäkäytölle sekä metsäteollisuudessa että energiantuotannossa.

Ruotsista ja Baltian maista voidaan tuontia jonkin verran lisätä, mutta ei samassa määrin kuin mitä Venäjältä on tuotu. Koivukuitupuun noin 4,5 miljoonan kuutiometrin tuontimäärää on vaikea hankkia Suomesta kustannustehokkaalla tavalla, vaikka Stora Enson Veitsiluodon sulkeminen viime vuonna vähensi noin miljoona kuutiometriä koivukuitupuun käyttöä. Koivua saadaan kerättyä muiden hakkuiden yhteydessä, mutta varsinaisia koivuleimikoita Suomessa on suhteellisen vähän. Tämä voi tarkoittaa joidenkin koivusellua tuottavien linjojen kääntämistä havusellulle, mikäli aikomukset eukalyptussellun tuonnin lisäämisestä osoittautuvat kustannustehottomiksi.

Energiantuotannossa lähestyvä kesä vähentää lämmitystarpeita, mutta tulevaa talvea varten kotimaisen turvetuotannon palauttaminen nousee varmasti keskusteluun yhdessä energiapuun saatavuuden kanssa kotimaisen huoltovarmuuden takaamiseksi. Kasvava kotimaisen aines- ja energiapuun kysyntä luo painetta kantohintojen nousulle.

Sahatavaran kauppavirrat muutoksessa

Venäläisten pankkien sulkeminen ulos kansainvälisestä toiminnasta ja SWIFT-maksujärjestelmästä sekä venäläisiin tuotteisiin kohdistuvat ostoboikotit vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi sahatavaran globaaleihin kauppavirtoihin.

Venäjä on maailman kolmanneksi suurin havusahatavaran tuottaja ja suurin viejä. Vuonna 2021 Venäjä vei yhteensä yli 30 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta Eurooppaan noin 5 miljoonaa kuutiometriä. Euroopan markkinoilla venäläisen sahatavaran määrän merkittävä supistuminen nostaisi sahatavaran hintoja, mikäli rakentamisen aktiviteetti pysyy ennakoidulla tasolla.

Huomion arvoista on, että Valko-Venäjästä ja Ukrainasta on lyhyessä ajassa tullut havusahatavaran merkittäviä vientimaita. FAO:n tilastojen mukaan vuonna 2020 Valko-Venäjä oli maailmassa havusahatavaran kahdeksanneksi suurin viejä ja Ukraina yhdenneksitoista suurin. Yhteensä näistä maista on viety EU:hun viime vuosina 2–3 miljoonaa kuutiometriä havusahatavaraa.

Euroopasta on viime vuosina toimitettu merkittäviä määriä sahatavaraa Yhdysvaltoihin ennätyshintojen houkuttelemina. Tulevaisuudessa mahdollinen hintojen nousu Euroopassa merkitsee sahatavaran jäämistä enenemässä määrin Euroopan markkinoille. Aasiassa kilpailu sen sijaan kiristyy venäläisten sahatavaravirtojen kääntyessä erityisesti Kiinaan, joka ei ole liittynyt talouspakotteisiin ja jonka maksujärjestelmä ei ole sidoksissa SWIFT-järjestelmään.

Ruplan voimakas heikentyminen lisää venäläisen sahatavaran kilpailuetua, jonka Venäjän kauppakumppanina pysyttelevä Kiina on epäilemättä valmis hyödyntämään. Venäjän viime vuonna Japaniin ja Etelä-Koreaan toimittamat 1,2 miljoonaa kuutiometriä sekä merkittävä osa Ukrainan ja Valko-Venäjän Kiinaan toimittamista noin miljoonasta kuutiometristä sahatavaraa kuitenkin poistuvat markkinoilta ja avaavat toisaalta vientimahdollisuuksia esimerkiksi suomalaisille sahureille näille markkinoille. Mikäli maksu- ja rahoitusvaikeudet estävät venäläisen sahatavaran pääsyn Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoille, tämän alueen tarjonnasta voi poistua noin kolme miljoonaa kuutiometriä.

Epävarmuuksia riittää

Keskeisimmät epävarmuustekijät liittyvät tällä hetkellä siihen, missä laajuudessa Venäjän hyökkäystoimet vaikuttavat Suomen metsäteollisuuden keskeisten vientimaiden talouksien kasvuun ja kuinka raakapuun ja hakkeen tuonti Venäjältä pystytään korvaamaan. Toistaiseksi Venäjä ei ole esittänyt raakapuun ja hakkeen viennille lisärajoituksia. Hakkeella on erityistä merkitystä Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta varsinkin, kun turpeen energiakäyttö on päästöoikeuksien korkeiden hintojen vuoksi vähentynyt huomattavasti suunniteltua nopeammin.

Epävarmuutta markkinakehitykseen tuovat myös koronapandemian jatkuminen sekä keskuspankkien ennakoidut rahapolitiikan kiristämistoimet, jotka toteutuessaan vaikuttavat valuuttakursseihin ja metsäteollisuuden kilpailukykyyn eri valuutta-alueilla. Venäjän sotatoimien myötä kasvava epävarmuus voi kuitenkin hidastaa rahapolitiikan kiristystoimia Euroopassa inflaation kiihtymisestä huolimatta. Keskustelua on jo herännyt uuden elvytyspaketin rakentamisesta Eurooppaan energian hintojen nousun vuoksi.