Siirry pääsisältöön

Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat tästä päivästä ja historian käänteistä – Euroopan tilastopäivä 20.10.2022

Blogi 20.10.2022 Esa Katajamäki

Nykyajan kriisit, kuten ilmaston lämpeneminen, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tai ainakin niiden vaikutukset ovat usein globaaleja. Kriisit ja niiden vaikutusten kuvaaminen tuovat uusia tehtäviä myös tilastotoimelle. Näissä tilanteissa tärkeää on tuottaa luotettavaa, nopeaa ja kansainväliesti vertailukelpoista tietoa.

Kriisitilanteissa korostuu erityisesti huoltovarmuus. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot eivät suoraan tuota elintarvikkeiden omavaraisuustietoja, mutta Luken tuotanto-, varasto-, ja ulkomaankauppatilastot ovat omavaraisuuden laskemisen kulmakiviä. Suomen elintarvikkeiden omavaraisuusaste on korkea, noin 80 prosenttia. Luken tilastoista voit myös arvioida, miten metsäteollisuus on onnistunut korvaamaan Venäjän tuontipuun loppumisen tai miten rajusti nousseet kustannukset vaikuttavat maatilojen ja yritysten kannattavuuteen.  

Luken tilastot kuvaavat Suomen historian vaiheita 1800-luvulta lähtien

Suomen asioiden ja yhteiskunnan tilastointi alkoi jo Ruotsin vallan aikana 1700 luvulla. Aluksi tilastot olivat lähinnä väestötilastoja, mutta laajenivat pian muihinkin aiheisiin. Luken tilastoista voit havainnoida esimerkiksi, miten monet tuotantoa tehostavat ja satotasoa nostavat keksinnöt, kuten keinolannoitteet, kasvinsuojeluaineet, satoisat lajikkeet ja tehokkaat maatalouskoneet nostivat Suomen omavaraiseksi viljatuotannon suhteen.

Voit myös nähdä Tullin juuri 130 vuotta täyttäneistä ulkomaankauppatilastoista, kuinka ensimmäisen maailmasodan jälkeen Suomen vienti yksipuolistui yhä selvemmin metsäteollisuuden hallitsemaksi. Korkeimmillaan metsäteollisuuden osuus viennistä hipoi 95 prosenttia 1920-luvulla. Tämän jälkeen Suomen tuotanto on monipuolistunut ja metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on laskenut noin viidennekseen. Luke julkaisee ulkomaankauppatilastoja hyödyntäen ja jalostaen edelleen Tullin tilastoja. 

Ammattikalastuksen suurin uhka ei ole kalakantojen, vaan kalastajien riittävyys.

Luken tilastoista voit nähdä myös, miten kalastuselinkeino on muuttunut. Tänä päivänä ammattikalastuksen suurin uhka ei ole kalakantojen, vaan kalastajien riittävyys. Aktiivisten kalastajien määrä on vähentynyt tasaisesti, kalastajien keski-ikä on yli 50 vuotta eikä alalle ole ollut tunkua. Toki ei sovi unohtaa, että Suomessa on noin 1,5 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa, joiden saalis on noin 30 miljoonaa kiloa vuodessa.

Tilastoja tuotetaan myös kriisiaikoina

Talvi- ja jatkosodan jälkeen maatilojen lukumäärä kasvoi siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisen seurauksena. Jatkosodan jälkeinen asutuksen tehostustoiminta tuotti 150 000 uutta viljelmää, tonttia ja lisäaluetta. Tilojen pienentynyt keskikoko nousi ongelmaksi jo 1950-luvulla, sillä pientilat eivät taanneet viljelijöille kohtuullista toimeentuloa. Suurimmat hetkelliset romahdukset metsäteollisuuden viennissä on historian aikana koettu 1940 toisen maailmasodan seurauksena ja 1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen vuoksi.

Euroopan tilastopäivä 20.10.

Euroopan tilastopäivää vietetään tänään 20.10.2022. Euroopan tilastopäivää on vietetty vuodesta 2016 lähtien vuosittain, poikkeuksena viidellä jaolliset vuodet, jolloin vietetään YK:n julistamaa maailman tilastopäivää. Tänä vuonna Euroopan tilastopäivän teemana on ’Statistics to understand and connect to society, in the search for truth!’.

Euroopan tilastopäivä on yksi harvoista arkipäivistä, jolloin emme julkaise yhtään tilastoa.

Euroopan tilastopäivä on yksi harvoista arkipäivistä, jolloin emme julkaise yhtään tilastoa. Julkaisemme tänä vuonna noin 190 tilastojulkistusta uudessa verkkopalvelussamme luke.fi. Lokakuussa julkaistavista syyskuuta kuvaavista tilastoista näet, miten puun tuonnin loppuminen Venäjältä näkyy puukauppatilastossa ja hakkuumäärissä, onko lihantuotanto, maidontuotanto ja maitotuotteiden valmistus jatkunut normaalitasolla ja ovatko maataloustuotteiden tuottajahinnat nousseet edelleen tuotantokustannusten noustessa. Marraskuun alussa julkaisemme uutta tietoa metsien suojelusta ja sisävesien kaupallisesta kalastuksesta. Nämä ja muut Luken tilastot kuvaavat osaltaan tätä päivää ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi päätöksenteossa ja tutkimuksessa, sekä myöhemmin historiaa kirjoitettaessa ja analysoitaessa. Toivottavasti ensi vuonna tilastomme kuvaavat jo normaalia maailman menoa.