Suomi pärjää ilman venäläistä energiapuuta

Puu on noussut 2000-luvun aikana fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian ohitse tärkeimmäksi yksittäiseksi energianlähteeksi. Niinpä puusta syntyy myös leijonanosa uusiutuvasta energiasta. Puupolttoaineiden lisääntynyt suosio herättää kysymyksiä siitä, kuinka suurta niiden tuonti on ja olemmeko riippuvaisia venäläisestä energiapuusta. Seuraavassa valotetaan asiaa tilastojen avulla.

Tuontipuun käyttöä energiantuotannossa ei pystytä tilastoimaan puupolttoaineita käyttävien laitosten tiedoista. Määrää arvioidaan sen sijaan Tullin ulkomaankauppatilastojen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) puun käyttötilastojen perusteella.

Ongelmana energiapuun tuonnin jäljittämisessä on, että puun tullessa rajan yli ei tiedetä, meneekö se metsäteollisuuden tuotantoon vai poltetaanko energiaksi. Haketta kun käytetään energian ohella massateollisuuden raaka-aineena. Puupellettejäkin tuodaan pieniä määriä eläinten kuivikkeiksi.

Siksi Luonnonvarakeskus julkaiseekin kokeellisena, vielä kehitysvaiheessa olevana uutena tilastona laskennallisen arvion tuontipuun käyttökohteista, jonka olemme kehittäneet yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Laskelmassa on eroteltu energiaksi menevän puun määrät muista käyttötarkoituksista puuta tuoneen yrityksen toimialan sekä tuontierän arvon perusteella.  

Tärkein Suomeen suoraan energiakäyttöä ajatellen tuotu puupolttoaine on hake.

Laskelma osoittaa, että tärkein Suomeen suoraan energiakäyttöä ajatellen tuotu puupolttoaine on hake. Vuonna 2021 lämpö- ja voimalaitosten polttamasta 9,4 miljoonasta kuutiometristä tuotua metsähaketta oli viidennes, 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Pellettien ja muiden puutavaralajien tuonnin merkitys energiantuotannossa jää vähäiseksi.

Lähes kolmannes kulutetusta energiasta on puupolttoaineita

Energian käyttöä kannattaa tarkastella kaikki energialähteet kattavana kokonaisuutena, jotta puupolttoaineiden ja tuontipuun merkitys hahmottuisi kirkkaammin.

Tilastokeskuksen vuotta 2021 koskevien ennakkotietojen perusteella energian kokonaiskulutuksesta, 377 terawattitunnista, puupolttoaineet kattoivat 30 prosenttia. Lähes puolet puupolttoaineista oli metsäteollisuuden jäteliemiä, pääosin mustalipeää. Metsähake eli metsästä suoraan poltettavaksi päätyvä puu kattoi kuudenneksen puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Siten tuontihake puolestaan muodosti määrästä kolme prosenttia.

Tuontipuuta päätyy kattilaan myös metsäteollisuuden sivutuotteina

Tuontipuusta syntyvien metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäyttö vaikeuttaa ulkomaista alkuperää olevien puupolttoaineiden kokonaismäärän jäljittämistä. Polttoainehan voi olla kiinteää, kuten kuorta sekä teollisuuden puutähdehaketta, tai puumassateollisuuden jäteliemiä eli esimerkiksi mustalipeää.

Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvan laskelman mukaan vuonna 2021 puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä eli 112 terawattitunnista oli tuontipuuhun pohjautuvaa energiaa vajaa viidennes eli 20 terawattituntia. Julkisessa keskustelussa useimmin esiin nostetun tuontihakkeen osuus tästä määrästä oli 19 prosenttia ja 3,8 terawattituntia.

Vuonna 2021 puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä oli tuontipuuhun pohjautuvaa energiaa vajaa viidennes. Julkisessa keskustelussa useimmin esiin nostetun tuontihakkeen osuus tästä määrästä oli 19 prosenttia. 

Selvästi suurin osuus eli 61 prosenttia ja 12 terawattituntia ulkomaista alkuperää olevista puupolttoaineista oli selluteollisuuden tuontipuusta syntynyttä mustalipeää sekä muita jäteliemiä. Käyttö laskettiin selluteollisuuden käyttämän tuontipuun määrän perusteella.

Tuontipuuta arvioidaan laskelman perusteella palaneen myös puupelletteinä 0,9 terawattituntia sekä kuorena 1,4 terawattituntia. Tämän lisäksi tuontipuuta päätyi kattilaan puruna ja muina kiinteinä puupolttoaineina kaikkiaan 1,6 terawattituntia. Muihin kiinteisiin puupolttoaineisiin lukeutuu tukki- ja kuitupuu, polttopuu sekä muu jätepuu.

Tuontipuupolttoaineista pääosa on tullut Venäjältä

Suomeen tuotava puu on erityisesti kuljetuskustannusten vuoksi peräisin lähialueen maista, erityisesti Venäjältä sekä Baltiasta.

Kun otetaan huomioon ulkomaisen puun energiakäyttö kokonaisuudessaan sisältäen sekä suoraan energiakäyttöön päätyvän puun että teollisuuden sivutuotteet, niin laskelman mukaan venäläistä alkuperää olevien puupolttoaineiden poltettu määrä oli vuonna 2021 kaikkiaan 14,4 terawattituntia eli kolme neljännestä tuontipuupolttoaineiden kokonaismäärästä. Kaikesta Suomessa vuonna 2021 käytetystä puupolttoaineesta Venäjältä oli peräisin siis 13 prosenttia, mikä puolestaan kattoi neljä prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta.

Huoltovarmuuden ylläpitäminen edellyttää toimia

Energiantuotantomuodot kehittyvät vauhdilla, mutta toistaiseksi puu on merkittävä energianlähde auttamassa irtautumista fossiilisista polttoaineista. Vaikka otsikot ajoittain maalailevatkin synkempää kuvaa, niin venäläinen hake tai muu tuontipuu tuskin kaataa Suomen energiantuotantoa.

On arvioitu, että Venäjän puun määrä olisi korvattavissa kotimaisillakin puupolttoaineilla. Huoltovarmuuden ylläpitäminen edellyttää meiltä kuitenkin toimia, kuten talousmetsien lukuisten ensiharvennusrästien hoitamista vastaamaan kasvavaan kotimaisten puupolttoaineiden kysyntään. Energiantuotannon tuontipuu sivutuotteina korvautunee samalla, kun metsäteollisuus hankkii venäläisen puun sijaan raaka-aineensa kotimaasta sekä mahdollisesti muista lähialueen valtioista.

Ja halkeaahan meillä lopultakin myös uraani jo Olkiluodon kolmannessakin reaktorissa tuottaen jatkossa vuoden aikana noin 13 terawattituntia energiaa, lähes venäläisen puun määrän verran.