Ruokahävikin hiilijalanjälki – harkittavaa jouluun

Ruoalla ja ruokahävikillä on suuri vaikutus ympäristöön. Joulun ruokaostoslista kannattaa suunnitella harkiten niin, että kaikki hankittu ruoka päätyy nautittavaksi, ei hävikiksi.

Ruoan ja ruokahävikin ympäristövaikutukset johtuvat ruoan ja sen tuotannon aiheuttamista päästöistä ilmaan ja veteen sekä muun muassa muutoksista elinympäristöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Ruoan ilmastovaikutus on merkittävä, Suomessa noin 20 prosenttia kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta.

Globaalisti hävikin on arvioitu aiheuttavan 8–10 prosentin ilmastopäästöt kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Näin suuri vaikutus johtuu arviosta, että jopa kolmannes tuotetusta ruoasta ei päädy syötäväksi. Eri maissa ruokahävikkiä syntyy eri määriä, ja se jakaantuu ruokaketjun vaiheiden välille eri tavoin. Tutkimustulokset ovat tosin maantieteellisesti keskittyneet pääosin vauraisiin teollisuusmaihin, eikä yhdenmukaisia tietoja ole useinkaan saatavilla. Uudet hävikin laskentaan liittyvät ohjeistukset ja jäsenmailta vaadittava raportointi harmonisoivat jossain määrin Euroopan maakohtaisia ruokahävikkitietoja.

Suomessa hävikkiä on tutkittu vuodesta 2009, ja tietoa on kertynyt suhteellisen hyvin. Tiedämme esimerkiksi, että ruokaketjussa eniten hävikkiä syntyy kotitalouksista. Henkilöä kohti hävikin määrä on 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa. Tämän päälle tulevat syömäkelvottomat osat, kuten luut, kuoret ja kahvinporot. Kun kilomäärää verrataan suomalaisen keskimäärin kuluttamaan ruokaan, on hävikki siitä noin 4–6 prosenttia ja ilmastovaikutus on noin 2–5 prosenttia koko ruokavalion ilmastovaikutuksesta.

Ruokapalvelut aiheuttavat noin viidenneksen ruokahävikistä. Erityisen merkittäväksi sen tekee suuri hävikkiprosentti: noin 15–20 prosenttia valmistetusta ruoasta joutuu hävikiksi. Hiilijalanjälkeä syntyy myös samassa suhteessa eli ruokapalveluiden hävikin ilmastovaikutus on vastaavasti arviolta noin 15–20 prosenttia ruokapalveluiden hiilijalanjäljestä. Suuri osa johtuu linjastoa varten valmistetusta liian suuresta ruokamäärästä, mutta myös kuluttajien lautastähteistä. Lukessa on suunnitelmissa tutkia tätä kokonaisuutta tarkemmin vuonna 2022.

Ruokahävikistä johtuva ilmastovaikutus voi tuntua pieneltä, jos sitä vertaa ruokavaliomuutoksen avulla saavutettaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi vaihtamalla lihaa kalaan tai kasviksiin hiilijalanjälkeä voidaan pienentää jopa kymmeniä prosentteja. Tutkimukset osoittavat myös, että jotkut kotitaloudet aiheuttavat enemmän hävikkiä kuin toiset. Silloin hävikin vähentämisellä voi olla iso vaikutus omaan hiilijalanjälkeen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitsemme kaikki keinot käyttöön, eivätkä toimet sulje toisiaan pois. Ilmastovaikutuksia on vähennettävä sekä ruokavaliomuutoksella että ruokahävikkiä pienentämällä.

Ilmastovaikutuksen lisäksi turhaan tuotettu ja valmistettu ruoka aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja sillä on taloudellisia vaikutuksia. Miljoonien ruokakilojen poisheittäminen esimerkiksi yhteisesti rahoitetuista ruokapalveluista on pois jostain muusta.

Pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta suomalaisessa ruokajärjestelmässä voitaisiin hävikin puolittamisella saavuttaa jopa reilun 400 000 tonnin kokoinen hiilijalanjälkisäästö. Jatketaan yhteistyötä ensi vuonna laajasti ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseksi!Hyvää joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta 2022!