Ruoan hinnan nousu kiihtymässä

Vuonna 2021 ruoan hintakehitys Suomessa oli hyvin maltillista ja merkittävästi yleistä inflaatiokehitystä hitaampaa. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuonna 0,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kun yleinen kuluttajahintojen nousu oli 2,2 prosenttia. Ruoan hinta kääntyi kuitenkin nousuun elokuussa 2021, minkä jälkeen hintojen nousu on kiihtynyt kuukausittain. Joulukuun 2021 hinnat olivat 1,7 prosenttia joulukuuta 2020 korkeammat.

Ruoan hintakehityksessä oli myös tuoteryhmittäisiä eroja. Keskimääräistä nopeammin nousivat viime vuonna erityisesti kahvin (+8,0), jäätelön (+5,0 %), vihannesten (+2,1 %), sianlihan (+1,8 %), margariinin ja kasvirasvojen (+1,6 %) sekä kananmunien (+1,4 %) hinnat. Sitä vastoin esimerkiksi hedelmien ja marjojen (-2,5 %) ja siipikarjanlihan (-2,4 %) hinnat putosivat viime vuonna yli kaksi prosenttia. Myös maitotuotteiden (-0,3 %) ja perunoiden (-0,3 %) hinnat laskivat.EU-maissa keskimäärin ruoan hinnan nousu oli viime vuonna nopeampaa kuin Suomessa. Etenkin syksyn aikana ruoan hinnan nousu EU:ssa kiihtyi selvästi. Marraskuussa ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat EU:ssa nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia verrattuna edellisen vuoden marraskuuhun. Erityisesti Saksassa ruoan hinnan nousu on ollut voimakasta: viime vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla ruoan hinta nousi Saksassa noin 4,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa hinnat ovat nousseet lähes vastaavasti kuin Suomessa. Virossa ruoan hinnan nousu on ollut jonkin verran nopeampaa.Monissa maissa koronapandemian vaikutuksia talouteen alettiin viime vuonna tasoittaa huomattavan voimakkailla elvytystoimilla, jotka vauhdittivat talouskasvua ja nostivat sekä raaka-aineiden kysyntää että hintoja. Tämä näkyi myös maataloustuotteiden maailmanmarkkinoilla. YK:n maatalousjärjestö FAO:n hintaindeksi elintarvikkeiden raaka-aineille nousi viime vuonna 28,1 prosenttia edellisvuodesta ja oli korkeimmalla tasolla 10 vuoteen. Osin hintojen nousussa on ollut kyse myös palautumisesta koronakuopasta sekä logistiikkavaikeuksista maailmantaloudessa.Vaikka monilla raaka-ainemarkkinoilla hintakehitys on jo ehtinyt tasaantua tai jopa kääntyä laskuun, korkealla pysyvät tuotantokustannukset, maailmanlaajuisen pandemian jatkuminen, sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja epävakaa geopoliittinen tilanne hankaloittavat paluuta vakaisiin olosuhteisiin maailman maataloustuote- ja elintarvikemarkkinoilla vuonna 2022.

Mediaanituloisen kotitalouden ruokamenot kasvaisivat siten kuluvana vuonna noin 100 eurolla.

on heijastunut erityisesti tuotantopanosten hintoihin ruoantuotannossa. Ruokaketjun kustannukset nousivat viime vuonna merkittävästi raaka-aineiden hinnannousujen vetämänä. Etenkin maataloudessa tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, energian ja rehujen, hintojen nousu oli voimakasta. Myös elintarviketeollisuudessa ja kaupassa kaikki merkittävät kustannuserät olivat nousussa.

Kohonneet ruoan tuotanto- ja jakelukustannukset eivät vielä vuonna 2021 näkyneet juuri suomalaisen kuluttajan lompakossa. Kaupan ja teollisuusyrityksen välinen sopimus tuotevalikoimasta ja hinnoista tehdään Suomessa yleensä useamman kuukauden pituiselle periodille, mikä hidastaa hintojen reagointia muuttuviin markkinatilanteisiin. Onkin odotettavissa, että syksyllä alkanut ruoan hinnan nousu Suomessa kiihtyy erityisesti kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, kun kohonneita kustannuksia siirtyy kuluttajahintoihin. Kaupan ja teollisuuden kilpailu­tilanne ja neuvotteluvoima ratkaisevat lopulta hintamuutosten suuruuden. Lukessa arvioimme ruoan hinnan nousevan tänä vuonna noin 2 - 2,5 %, mikä on lähellä ennustettua yleistä inflaatiovauhtia. Mediaanituloisen kotitalouden ruokamenot kasvaisivat siten kuluvana vuonna noin 100 eurolla.