Siirry pääsisältöön

Onko ruoan hintojen nousun takana spekulatiivinen keinottelu?

Blogi
|
5.10.2022
|
Jyrki Niemi

Kansainvälisillä maataloustuotemarkkinoilla on eletty viimeisen vuoden aikana nopeiden muutosten aikaa. Hintamylläkän on yleisesti katsottu johtuvan kysynnän ja tarjonnan muutoksista sekä tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hintojen rajuista nousuista. Osa keskustelijoista ei kuitenkaan näytä uskovan tätä, vaan syyttää spekulantteja ja pörssikeinottelijoita elintarvikkeiden maailmanlaajuisesta hintojen noususta ja nälänhädän lisääntymisestä.

On totta, että kasvava osa ruuan raaka-ainekaupasta käydään nykyään globaalien raaka-ainepörssien johdannaismarkkinoilla. Johdannaisilla tarkoitetaan esimerkiksi futuurisopimuksia, joissa ostaja ja myyjä sitoutuvat tekemään kaupat tulevaisuudessa hintaan, joka sovitaan sopimuksen tekohetkellä.

Raaka-ainepörsseissä puolestaan toimii myös voittoa tavoittelevia, raaka-aineisiin sijoittavia ei-kaupallisia toimijoita ja rahastoja, jotka eivät käy todellista fyysistä kauppaa, mutta jotka nostavat ostoillaan ja laskevat myynneillään raaka-aineiden hintaa. Globaaleissa raaka-ainepörsseissä käytävä kauppa puolestaan määrittää maataloushyödykkeiden hinnan usein myös paikallisilla markkinoilla ympäri maailman.

Ovatko keinottelijat todella syyllisiä?

Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue väitettä, että markkinoilla toimivat keinottelijat ja spekulantit aiheuttaisivat maataloustuotteiden hintapiikkejä.  Spekulaatio raaka-ainepörsseissä itse asiassa parantaa hintainformaatiota markkinoilla ja vähentää hintojen heilahtelua pitkällä aikavälillä hintojen sopeutuessa nopeammin tulevaan, mikä ohjaa tuotantoa ja kulutusta lähemmäs tasapainoa.

Jos esimerkiksi viljasato maailmalla jää niukaksi, sen loppuminen kesken nostaisi aikanaan väistämättä hintaa merkittävästi. Spekulantit kuitenkin reagoivat satonäkymien muutoksiin välittömästi ostamalla viljafutuureja ennen täyttä hinnannousua, jolloin pörssihinta nousee. Hinnannousu saa kuluttajat vähentämään kulutusta niin, että sato riittää paremmin seuraavaan satoon asti. Hinnannousu myös kannustaa tuottamaan lisää.

Spekulantteja tarvitaan raaka-ainepörsseissä myös vastapuoleksi kaupallisille toimijoille, jotka haluavat suojautua suurilta ja odottamattomilta hintojen heilahteluilta. Viljelijöiden ja ruokayritysten olisi vaikea suojata toimintaansa hintariskeiltä, ellei suojautumistoimille löytyisi helposti toisia sopimusosapuolia spekulanteista. Suojautuminen riskeiltä tulee sitä halvemmaksi, mitä enemmän spekulantit tuovat likviditeettiä markkinoille.

Raaka-ainepörssien ansiosta ne, jotka haluavat myydä (tai ostaa), löytävät myös nopeasti ostajan (tai myyjän) läpinäkyvään markkinahintaan. Näin pörssit helpottavat sopimista ja vaihdantaa.

Mikä ruoan hintaa oikein heiluttaa?

Vaikka spekulatiivinen sijoittaminen voi jossain tapauksissa vaikuttaa lyhytaikaisiin hintavaihteluihin, se ei selitä pitkän aikavälin hintojen nousua. Viime aikojen hintamylläkän perimmäinen syy löytyykin varsin perinteisistä tekijöistä. Poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat satovaihtelut tärkeillä maataloustuotantoalueilla ja energian sekä lannoitteiden hintojen rajut nousut selittävät ison osan hintamuutosten äkillisyydestä ja suuruudesta.  Venäjän hyökkäys Ukrainaan tilanteessa, jossa ruoan hinta oli jo valmiiksi korkea, loi epävarmuutta, jopa paniikkia, ja aiheutti kevään hintapiikin.

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat herkästi myös siksi, että kansainväliset markkinat ovat hyvin ohuet. Suurin osa maailman ruoasta syödään edelleen maassa, jossa se on tuotettukin. Useissa tärkeissä peruselintarvikkeissa kansainvälisessä kaupassa liikkuu alle 15 prosenttia koko maailman tuotannosta.

Lisäksi maailman ruokamarkkinoilla eletään lähes ”kädestä suuhun”. Esimerkiksi viljaa on jo useana vuonna kulutettu enemmän kuin sitä on tuotettu. Tästä syystä maailman viljavarastot ovat varsin alhaiset, ja ne riittäisivät maailman kulutukseen vain pariksi kuukaudeksi

Kommentit

Antti Luomala
Todella tärkeä näkökulma ymmärtää, kiitos Jyrki ja LUKE. Ymmärrys rahoitusmarkkinoista tarvitsee vielä paljon työtä.

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.