EU-Mercosur -kauppasopimus tarjoaa mahdollisuuksia uhkien sijasta

Euroopan komissio ja Mercosur-maat Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay pääsivät joulukuussa 2024 sopuun uudesta kauppasopimuksesta. Voimaan astuessaan sopimus purkaisi kaupan esteitä ja toisi merkittäviä hyötyjä sekä yrityksille että kuluttajille molemmilla puolilla.

Saavutettu sopu komission ja Mercosur-maiden välillä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel kohti sopimuksen hyväksymistä. Sen voimaan saattaminen edellyttää vielä EU-neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.

Sopimukseen kriittisesti suhtautuvat jäsenmaat ovat huolissaan, että sopimus heikentää EU:n maatalouden kilpailukykyä. Mercosur-maat ovat kilpailukykyisiä juuri sellaisten tuotteiden viennissä kuten naudanliha, siipikarjanliha, sokeri, jotka kilpailevat suoraan eurooppalaisen tuotannon kanssa. 

On ollut tietenkin alusta lähtien selvää, että ainoa tapa, jolla Mercosur-maat saadaan houkuteltua alentamaan muun muassa autojen, laitteiden tai kemiallisten tuotteiden korkeita tulleja ja avaamaan julkisten hankintojen markkinoita, on se, että EU vastavuoroisesti helpottaa näiden maiden pääsyä maatalousmarkkinoilleen. 

Mercosur-myönnytysten vaikutuksia maataloudelle liioitellaan

Euroopan maataloustuottajien edunvalvojat ovat jo ehtineet tyrmätä kauppasopimuksen täysin epätasapainoiseksi. Suomessakin on ilmaistu jyrkkiä vastalauseita "tehdyille huomattaville myönnytyksille”. 

Sopimus vapauttaa maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista kuitenkin hyvin rajallisesti. Myönnytys tuoda EU:hun 99 000 tonnia naudanlihaa alennetulla 7,5 prosentin tullilla edustaa vain noin 1,6 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta, ja tuontikiintiö otetaan vaiheittain käyttöön, kuuden vuoden siirtymäajalla. 

Neljä Mercosur-maata ovat tuoneet naudanlihatuotteita EU:hun vuosittain noin 200 000 tonnia - huomattavasti enemmän kuin tuontikiintiö. Osa nykyisestä tuonnista siirtyneekin sovitun kiintiön alla tapahtuvaksi sen sijaan, että se loisi uutta tuontia. 

Siipikarjanliha on toinen tuote, jossa uusi sopimus antaa Mercosurin viejille, lähinnä Brasilialle, merkittävän avun. Siipikarjanlihassa vuosittaiseksi tullittomaksi tuontikiintiöksi on sovittu 180 000 tonnia, mikä vastaa 1,4 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta. Kiintiö otetaan asteittain käyttöön kuuden vuoden kuluessa.

Sopimuksen myötä naudan- ja siipikarjanlihan vientimahdollisuudet Mercosur-maista EU:hun paranisivat, mutta vaikutukset EU:n tuottajahintoihin jäisivät varsin vähäisiksi. Merkittävää tuonnin kasvua Suomeen ei ole odotettavissa. Vuonna 2023 Mercosurista tuotiin Suomeen naudanlihaa alle 300 tonnia ja siipikarjanlihaa noin 140 tonnia. 

Myöskään tulliton sokerin tuontikiintiö ei uhkaa suoraan eurooppalaista tai suomalaista tuotantoa, vaan parantaa Brasilian asemaa suhteessa kilpaileviin tuojiin.  

Sopimus luo edellytyksiä ruokaviennin kasvattamiselle Mercosur-maihin

Eurooppalaisten elintarvikeyritysten kannalta tullien alennus sekä sopimus samojen vaatimusten ja standardien soveltamisesta vientiin kaikkiin neljään Mercosur-maahan luo uusia vientimahdollisuuksia ja merkitsee huomattavaa niin ajan, byrokratian kuin rahankin säästöä. Lisäksi Mercosur-maat lupautuivat suojaamaan yli 350 eurooppalaista maantieteellistä merkintää. 

EU-viejille yksi arvokas elementti lienee myös 30 000 tonnin suuruisen tariffikiintiön luominen juustoille 10 vuoden aikana. Tämä antaa EU:lle merkittävän edun myydä korkealaatuisia eurooppalaisia juustoja alueen vauraille keskiluokkaisille kuluttajille. 

Sopimus luo edellytyksiä myös suomalaisen ruokaviennin kasvattamiselle Mercosur-maihin. Kauppavolyymit ovat olleet viime vuosina varsin vaatimattomat. Ruokaviennin arvo Suomesta Mercosur-maihin oli vuonna 2023 vain kaksi miljoonaa euroa, josta maitotuotteiden osuus oli yli 80 prosenttia. Mercosurista puolestaan tuotiin Suomeen maataloustuotteita ja elintarvikkeita yhteensä 188 miljoonan euron edestä, josta kahvin osuus oli lähes puolet. 

Kestävä kehitys huomioitu sopimuksessa monin tavoin

Sopimus on merkittävä parannus myös kestävän kehityksen huomioimisen kannalta verrattuna EU:n Mercosur-maiden kanssa kesäkuussa 2019 tekemään vapaakauppasopimukseen, joka ei mennyt läpi ratifiointiprosessissa.

EU-kauppasopimusten vakioelementtien eli työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönsuojelun lisäksi sopimukseen on nyt lisätty Pariisin ilmastosopimusta koskeva sitoumus, jonka rikkominen voi johtaa kauppaetujen jäädyttämiseen. Sopimus sisältää myös metsäkadon torjuntaa koskevan sitoumuksen ja siinä vaaditaan noudattamaan EU-standardeja liittyen niin eläinten terveyteen kuin ruoan turvallisuuteen.

Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä mielipidekirjoituksena Maaseudun tulevaisuudessa 8.1.2025