Ruoan hinta on noussut Suomessa vähemmän kuin muissa EU-maissa

Suomessa on kauhisteltu viime vuosina ruoan eli elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen ennätysmäistä nousua. Ruoan raju kallistuminen on herättänyt kysymyksiä ja epäilyjä muun muassa siitä, toimivatko ruokamarkkinat tehokkaasti ja vetääkö joku välistä. Tilastojen mukaan suomalainen järjestelmä on pärjännyt eurooppalaisessa vertailussa kaikesta huolimatta varsin hyvin. 

Kolmen vuoden sihdillä tarkasteltuna ruoan hinnat ovat nimittäin nousseet Suomessa selvästi vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa ruoan hinta on noussut vuoden 2022 tammikuusta 18 %. Keskimääräinen hintojen nousu EU-alueella on ollut 26 %.  

Ruoan hinnannousu on kohdistunut eri tulotason maihin epätasaisesti. Hintojen nousut ovat jääneet – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – pienemmiksi niissä EU-maissa, joissa sekä tulotaso että ruoan hinta olivat jo valmiiksi korkealla. Tätä selittää etenkin se, että vauraissa maissa syödään enemmän pitkälle jalostettuja tuotteita, joissa raaka-aineiden hinnannousu ei näy lopputuotteen hinnassa samalla tavalla kuin vähemmän jalostetuissa peruselintarvikkeissa. 

Suomessa esimerkiksi tuoteryhmällä ’muualla luokittelemattomat elintarvikkeet’ on ruoan kuluttajahintaindeksissä suurempi paino kuin muissa EU-maissa. Kyseiseen tuoteryhmään kuuluu muun muassa valmisruokia ja muita pitkälle jalostettuja elintarvikkeita, joiden hinnan nousu on ollut hitaampaa kuin elintarvikkeissa, joissa raaka-aineen osuus hinnasta on suurempi.  

Kyseiseen tuoteryhmään kuuluvien tuotteiden hinnat ovat nousseet vuoden 2022 alun jälkeen 15,3 %, kun ruoan yleinen hinnannousu on ollut 18,4 %. Valmisruokien kulutus on ollut Suomessa lisäksi viime vuosina kovassa kasvussa. 

Itä-Euroopan maissa, joissa ruoan hinta on ollut eurooppalaisittain matalalla tasolla, ruoan kallistuminen on ollut puolestaan viime vuosina paljon nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Näissä maissa maataloustuotteiden hintojen nousu on iskenyt suoremmin vähittäishintoihin. Voimakkainta hinnan nousu on ollut Slovakiassa, jossa ruoasta joutui maksamaan vuoden 2024 lopussa noin 38 % enemmän kuin vuoden 2022 alussa.  

Tämän seurauksena erot ruoan hintatasoissa ovat tasoittuneet merkittävästi EU-maiden välillä. Kun vuonna 2015 ero kalleimman ja halvimman EU-maan hintatasossa oli 130 %, oli se vuonna 2023 enää 66 %. Kalliin maan maineessa oleva Suomikin näyttää nyt ruuan EU-hintavertailussa vähemmän kalliilta kuin aikaisemmin. Suomen hintaero etenkin Baltian maihin on kaventunut, koska näissä maissa hinnat ovat nousseet meitä selvästi kovempaa. 

Suomen hintaero etenkin Baltian maihin on kaventunut, koska näissä maissa hinnat ovat nousseet meitä selvästi kovempaa. 

Ruoka oli Suomessa vuoden 2015 tilaston mukaan yli 35 % kalliimpaa kuin Virossa. Vuonna 2023 hintaero oli pienentynyt noin viiteen prosenttiin. Kaventumista on tapahtunut samasta syystä myös suhteessa Saksaan. 

Toisaalta hintojen nopea nousu on nostanut elinkustannuksia maissa, joissa ostovoima on suhteellisesti matala ja ruokaan käytettävä osuus kulutusmenoista korkea. Ruoan kulutusmeno-osuudet eivät ole EU-maissa kuitenkaan viime vuosien hinnan nousuista huolimatta kasvaneet. Suomessa kotitalouksilta kului vuonna 2022 ruokaan 12,2 % kokonaiskulutusmenoista. EU-maissa kyseinen osuus oli keskimäärin 13,6 %, mutta jäsenmaittain vaihtelu on suurta, 9:stä 25 prosenttiin. Useissa maissa, joissa ruoan kokonaiskulutusmeno-osuus oli vuonna 2015 EU:n keskitasoa korkeampi, laski kyseinen osuus vuosien 2015 ja 2022 välillä. 

Ruoan hintoihin vaikuttavat tulotason lisäksi edelleen monet muutkin kansalliset erityispiirteet, kuten verot, valuuttakurssit, markkinarakenne ja ruokailutottumukset. Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu eroja esimerkiksi ruokaan kohdistuvassa arvonlisäverossa. EU-maiden elintarvikkeiden arvonlisäverokannat vaihtelevat 5:n ja 25 %:n välillä. 

Ruoan kuluttajahintojen huomattava lähentyminen EU:ssa on mielenkiintoinen ilmiö, mikä saattaa heijastua ajan kuluessa laajemminkin kansallisiin ruokajärjestelmiin. Hintojen nopea konvergoituminen lisää kilpailua, mikä voi parantaa EU-markkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea taloudellista vakautta ja kasvua. 

Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 17.1.2025