Siirry pääsisältöön

Paikalla ja paikallisuudella on merkitystä luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä

Blogi 22.4.2022 Eija Pouta Liisa Ukonmaanaho Katriina Soini

Luontopohjaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon materiaalien tai luonnon omien prosessien hyödyntämistä yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tavoitteena on tuottaa erityisesti monihyötyisiä ratkaisuja, jotka esimerkiksi vähentävät kuivuutta tai tulvia, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia tai luontoympäristöjen saavutettavuutta. Kosteikoilla ja suojavyöhykkeillä voidaan ratkoa rankkasadejaksojen aiheuttamia ongelmia metsä- ja maatalousalueiden vesiensuojelussa, viherkatot ja hulevesiratkaisut taas toimivat rakennetuissa ympäristöissä.

Luontopohjaisia ratkaisuja yhdessä kehittäen

Monia luontopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi tulvavesien käsittelyyn on jo olemassa, mutta luontopohjaiset ratkaisut on aina räätälöitävä kuhunkin paikkaan soveltuvaksi. On esimerkiksi ymmärrettävä kunkin alueen historiaa, kuten elinkeinojen ja ympäristöolosuhteiden muutoksia, jotta päästään kiinni ongelman juurisyihin. Toisaalta on myös ennakoitava ympäristössä ja paikallisissa olosuhteissa tapahtuvia muutoksia.

Luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen onnistuukin parhaiten, kun niitä kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa (co-creation). Tällöin saadaan mukaan erilaista tietoa suunnittelun kohteena olevasta alueesta ja sitä kautta voidaan löytää toimivia ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteiskehittämisen myötä suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneet tahot saavat uutta tietoa, joka voi parantaa hankkeen hyväksyttävyyttä paikallisesti, sekä kokemusta, jota he voivat hyödyntää muissa vastaavissa tilanteissa. Vuorovaikutus voi parhaimmillaan vahvistaa luottamusta paikallisten toimijoiden kesken ja edistää kokonaisvaltaista kestävyysmuutosta.

Yhteiskehittäminen maaseutualueilla tuo omat haasteensa

Paikalla on vaikutusta myös yhteistyön muotoutumiseen ja yhteiskehittämiseen. Luontopohjaisia ratkaisuja on toistaiseksi toteutettu erityisesti kaupunkiympäristöissä ja harvemmin maaseutualueella, jossa tarpeita on kuitenkin yhtä lailla. Maaseutualueilla voi esimerkiksi olla vaikea koota maanomistajia ja muita asianosaisia yhteisen pöydän ääreen, koska suunnittelun kohteena oleva alue on suuri ja osa keskeisistä maanomistajista saattaa asua kaukana. Kaikilla ei siten ole mahdollisuutta tai aikaa tulla suunnitteluun mukaan.

Toisaalta joustavuutta yhteistyöhön voi tuoda se, että eri tahot ovat helpommin lähestyttävissä ja rajat hallinnollisten sektoreiden väliset eivät ole niin suuria kuin kaupungeissa. Suunnittelun kohteena olevat alueet eivät välttämättä ole keskeisellä paikalla, mikä voi vähentää asukkaiden kiinnostusta osallistua. Itse luonto voi myös vaikuttaa suunnitteluun eri tavoin: esimerkiksi tulvat tai leväkukinnat voivat lisätä kiinnostusta ratkaisujen etsimiseen, kun taas normaaliolosuhteissa tarvetta ratkaisuille ei välttämättä nähdä.   

Paikkasuhde vaikuttaa hyväksyttävyyteen

OPERANDUM-hankkeessa tutkittiin luontopohjaisten ratkaisujen hyväksyttävyyttä asukkaille ja maanomistajille suunnatulla kyselyllä[1] Saimaan Puruvedellä, joka on laajalti tunnettu luontoarvoistaan ja kirkasvetisyydestään. Suuri osa (77 %) tästä järvestä kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Puruveden tila on kuitenkin viime vuosina heikentynyt erityisesti turvemaiden metsistä tulevan ravinnekuormituksen vuoksi, mikä ilmenee veden samentumisena, kalanpyydysten limoittumisena ja sinileväkukintoina.

Puruvedellä keskeisiksi tekijöiksi hyväksyttävyyden näkökulmasta muodostui vastaajien suhde luontoon sekä suunnittelun kohteena olevaan paikkaan. Luontopohjaisten ratkaisujen hyväksyttävyys paranee, mikäli paikka koetaan tärkeäksi henkilökohtaisesti tai esimerkiksi paikkakunnan maineen kannalta. Ne henkilöt, jotka eniten tulisivat kärsimään Puruveden veden laadun heikentymisestä, suhtautuivat luontopohjaisiin ratkaisuihin myönteisimmin. Luontopohjaisten ratkaisujen tehokkuus kuitenkin kyseenalaistetaan usein. Epäilyt liittyvät usein siihen, että ratkaisut voivat olla vielä uusia, niiden merkitystä on vaikea havainnoida tai vaikutukset tulevat esiin vasta pidemmän ajan kuluessa. Myös luottamus asiantuntijoihin nousi kyselyssä tärkeäksi edellytykseksi luontopohjaisten ratkaisujen hyväksyttävyyden kannalta.

Näistä syistä luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa olisikin tärkeää korostaa kohteena olevan paikan arvoa ja luontopohjaisista ratkaisuista saatavia moninaisia hyötyjä: miten luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa Puruveden veden laatuun ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin, tai vaikkapa alueeseen matkailun kohteena tai kiinteistöjen arvonmuodostukseen.

OPERANDUM- hankkeessa (EU Horisontti 2020) halutaan ymmärtää, minkälaisia hyötyjä luontopohjaiset ratkaisut voivat tarjota muuttuvassa ilmastossa vähentäessään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia riskejä.