Näin kaura kapusi huipulle – ja näin se pysyy siellä

Kauran voittokulun juuret ovat tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja teknologiassa, kuluttajien kiinnostusta unohtamatta. Minuun kaura teki lähtemättömän vaikutuksen 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kun olin mukana toteuttamassa MMM:n käynnistämiä viljatutkimusohjelmia. Vaikka ruis oli tuolloin jo vahvasti terveysviljan maineessa, sisäinen intuitioni oli, että kaurasta tullaan kuulemaan vielä paljon.

Kauran ominaisuudet ja kemiallinen koostumus puhuivat vahvasti sen puolesta, että kauraa voidaan hyödyntää sekä elintarvike- että rehusektorilla monipuolisesti. Tutkimuksissa kävi ilmi, että eri kauralajikkeilla on suuriakin eroja kemiallisessa koostumuksessa. Erityisesti kaurassa kiinnostivat beetaglukaani-, proteiini-, rasva- ja rasvahappojen pitoisuudet. Turvallisuuslaadun osalta tutkittiin raskasmetallien, erityisesti kadmiumin, ja hometoksiinien pitoisuuksia.

Kauratutkimusohjelman hankkeita seurasi kauran ainesosiin keskittyvä tutkimus. Kaurasta eristettiin sen liukoista kuitua, beetaglukaania, hyvälaatuista proteiinia ja öljyä. Samaan aikaan saatiin uutta teknologiaa, ja rasvan poistoon ja ainesosien kiteyttämiseen ja eristämiseen valjastettu ylikriittinen uuttolaite yhdessä mekaanisten erotusprosessien kanssa valoivat uskoa kauran uusiin innovaatioihin ja tuotesovelluksiin. 

Monipuolisesta ja terveellisestä kaurasta leipoutui 20 vuodessa ilmiö. Kauran menestystarinaa vauhdittavat kasvisruoan suosio, terveellisyys, elintapojen muutokset, hyvinvointiin panostaminen, yhä lisääntyvä kauran rehukäyttö, kestävä kehitys, ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Ilman tutkimuslaitosten ja yliopistojen vahvaa tutkimusta ja sitkeää uurastusta kaura ei olisi noussut viljojen huipulle. Kauran menestystarinan toisen kivijalan ovat muodostaneet innovatiiviset ja tuotekehitykseen vahvasti panostaneet sekä pk-sektorin että isot yritykset. 

Lopullisesti vuoren huipulle kauran on viime vuosina kiinnittänyt kansalaisten ostokäyttäytyminen. Kauratuotteiden myynnin kehityksen tunnusluvut puhuvat puolestaan. Kaurasta valmistetaan kauraleipiä, hiutaleita moneen eri lähtöön, keksejä, juomia, jogurtin tapaisia tuotteita, lihaa korvaavia valmisteita, kuten nyhtökauraa, kaurajauhista ja kauraboltseja, kaurapastaa, erilaisia välipaloja, snackseja, suklaata, lakritsia ja jäätelöä.

Huipulla tuulee ja kilpailu kiristyy. Kauran uudistuvasta tuoteperheestä on pidettävä huolta ja vallattava uusia huippuja kansainvälisiltä markkinoilta. Kovassa kilpailussa edellytetään vahvaa tekemistä ja jatkuvaa parantamista koko kauraketjulta. Tähän on myös tutkimuksen vastattava.

Luonnonvarakeskus osaamistaan elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja kiertotalouden sovelluksissa hankkimalla uuden moniruuviekstruuderin. Ekstruusiolla tarkoitetaan eri raaka-aineille soveltuvaa lämpömekaanista prosessointimenetelmää. Elintarvikesektorilla ekstruuderilla voidaan valmistaa esimerkiksi muroja, sipsejä, snacksejä, pastaa ja lihaa korvaavia kasviperäisiä tuotteita. 

Moniruuviekstruusiolla laajennemme tutkimus- ja palvelutarjontaamme kattamaan viljat, rehut, erikoiskasvit, marjat, palkokasvit, oljet, puun, sahanpurun, turpeen ja muut biomassat sekä niiden sivutuotteet kuten akanat, kuorijakeet ja myllyteollisuuden sivuvirrat.

Moniruuviekstruusiolla olemme jo valmistaneet kauran kuivauksessa, lajittelussa ja kuorinnassa syntyvistä sivuvirroista sekä kauran oljesta orgaanista ainesta, humusta, peltomaan rakennetta parantamaan, ravinteita pidättämään ja hiiltä sitomaan. Tällä hetkellä kasvisivuvirtojen ekstruusioprosessista syntyy reaktiivista massaa, joka taipuu esimerkiksi muovia korvaavaksi materiaaliksi, biokomposiiteiksi tai orgaaniseksi lannoitteeksi.

Tulevaisuuden teknologioiden käyttöönotto yhdessä monitieteisen ja soveltavan tutkimuksen ja yritysten kanssa luo perustan uusille innovatiivisille elintarvike-, rehu- ja kiertotalouden tuotteille sekä mahdollistaa uuden yritystoiminnan synnyn. 

Luken ekstruusiokeskuksen tulevaisuuden tutkimus- ja kehityshankkeet keskittyvät kasvi- ja eläinperäisiin raaka-aineisiin, elintarvikkeisiin, rehuihin ja kiertotalouden innovaatioihin. Tulevaisuus on uusien teknologioiden käyttöönotossa, prosessien tehostamisessa, uudistuvissa prosesseissa ja uusiutuvan energian käytössä. Ekstruusiokeskuksemme ja sen ekosysteemin mottona on: Mitään uutta ei synny ilman riskinottokykyä – on aika tehdä unelmista totta ja vallata uusia alueita.