Perunatoimialan pyöreässä pöydässä keskusteltiin alan haasteista - Miten parannetaan kannattavuutta ja luodaan lisäarvoa?

Peruna, pottu, potaatti. Peruna on monipuolinen raaka-aine, joka sopii hyvin Suomen olosuhteisiin. Perunan kulutus ja ammattiviljelyn pinta-alat ovat kuitenkin olleet laskusuunnassa. Luken järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa pureuduttiin avaintoimijoiden kanssa perunatoimialan haasteisiin ja tulevaisuuteen. Pohdimme alan kannattavuutta, sopimuskäytäntöjä, viljelytekniikkaa, pohjoisten olosuhteiden tuomia tuotantoetuja, perunan kulutusta ja uusia tapoja hyödyntää perunaa sekä sen sivuvirtoja.  

Pyöreän pöydän ääreen olivat kokoontuneet edustajat Peruna-alan yhteistyöryhmästä, Elintarviketeollisuusliitosta, ProAgria Länsi-Suomesta, yrityksistä Antero Penttilä Oy, Pohjolan Peruna Oy, Apetit Oyj, Suomen siemenperunakeskus Oy sekä Luken peruna-asiantuntijoiden joukko. Keskustelun tavoitteena oli paitsi pohtia toimialan näkymiä, myös tunnistaa tutkimustarpeita. 

Kannattavan alkutuotannon turvaaminen muuttuneessa maailmantilanteessa avainasia 

Perunanviljelyn kannattavuus on ollut jo pidempään heikkoa. Peruna ei liiku toivotusti markkinoilla ja perunan hintakehitys ei ole seurannut tuotantomäärien ja tuotantokustannuksen muutoksia, sillä sopimusjaksot ovat olleet hyvin pitkiä. Käytännössä hinnat on sovittu etukäteen. Tämä on ajanut viljelijät hyvin tukalaan tilanteeseen. Viljelijöiden on mahdotonta reagoida muutoksiin toimintaympäristössä, kuten energian ja muiden tuotantopanosten kustannusten nousuun.

Markkinakäytäntöjen muuttaminen, esimerkiksi sopimushintojen sitominen kustannusindekseihin, olisi yksi mahdollisuus parantaa sopimuskäytäntöjä. Lyhyellä aikavälillä perunan alkutuotannon kannattavuuden parantaminen onkin edellytys koko toimialan jatkuvuudelle. Mikäli perunatilat joutuvat lopettamaan viljelyn kannattavuuskriisin takia, on tuotannon ylösnosto työn ja tuskan takana.

Samat kannattavuushaasteet ilmenevät toki myös teollisuuden puolella. Pitkien sopimusten vuoksi nousseita kustannuksia ei ole voitu siirtää jalostettujen tuotteiden hintaan.  

Mikä lääkkeeksi peruna-alalle?  

Keskustelussa tunnistettiin tärkeäksi viljelijöiden ja teollisuuden välisen avoimen keskustelun lisääminen. Maatilojen välinen yhteistyö erityisesti viljelykierroissa ratkaisisi perunan viljelyyn liittyviä ongelmia, joista yksi isoimmista on nimenomaan liian yksipuolinen viljelykierto ja siitä johtuva maaperän heikko kasvukunto. Maaperään kasvukuntoon ja satoon vaikuttavia muuttujia on kuitenkin paljon. Viljelykierron monipuolistaminen ja täsmäviljelyn kehittäminen parantaisivat satovarmuutta ja siten helpottaisivat tilojen ahdinkoa – näihin teemoihin on panostettava lisää tutkimusta. Monipuolinen viljelykierto on myös osa riskien hallintaa tiloilla.

Samoin tutkimusta tarvitaan kasvintuhoojien uudenlaisista hallintakeinoista ja kierrätysravinnelannoitteista. Maaperän kunnon kannalta erittäin keskeisiä ovat maan rakenne ja mikrobiologia, joiden tutkimusta on jatkettava.  

Lisäksi todettiin lajikkeiden tärkeä rooli: tarvitaan Suomen oloihin soveltuvia lajikkeita, joissa yhdistyy ravinnetehokkuus ja kasvintuhoojien kestävyys – olisiko lajiketestauksessa sijaa yhteiselle koetoiminnalle Luken koordinoimana? Myös pohjoisen puhtaat pellot ja valoisten kesien kasvuolosuhteet voivat olla jatkossa kustannuskilpailutekijä muuttuvassa ilmastossa. 

Mitä mukulasta muuta: ruoka- ja ruokateollisuusperunan lisäarvokäyttö ja uudet teknologiat 

Lajikkeiden välisten erojen ja ominaisuuksien tunnetuksi tekeminen myös kuluttajille nostettiin lisätoimenpiteitä vaativaksi asiaksi.  Pyöreän pöydän keskustelijoita pohditutti, miten kuluttajat – myös nuoremmat – saadaan innostumaan perunasta. Pakastetut ja jalostetut perunatuotteet ovat ulkomailla vahva sektori ja trendi Suomessakin on samaan suuntaan. Miten pystyttäisiin vastamaan ulkomaisen teollisuuden kilpailuun? Uudet terveelliset tuotteet ja puolivalmisteet houkuttelevat kiireistä nykykuluttajaa, ja tällä saralla on vielä paljon voitettavissa uusin teknologisin innovaatioin.

Markkinoinnissa ja kuluttajamielikuvien luonnissa voitaisiin myös panostaa perunan ilmeisiin valtteihin, joita ovat mm. paikallisuus, gluteenittomuus, ja hyvä ravitsemuksellinen arvo suhteellisen korkean kuitu- ja proteiinipitoisuuden, sekä pitkävaikutteisten hiilihydraattien ansiosta.  Perunan ympäristövaikutukset, kuten vesijalanjälki, ovat myös tutkitusti pienet. 

Tutkittavaa on edelleen paitsi uusien tuotteiden kehittämisessä, myös hävikin vähentämisessä ja koko perunan hyödyntämisessä mahdollisimman pitkälle. Sivuvirrat voidaan ohjata biokaasuprosessiin, mutta niistä voidaan jalostaa myös muita arvokkaita tuotteita elintarvike-, ravintolisä-, tai vaikka pakkauskäyttöön. Luke tarjoaa tähän tutkimusalustansa ja osaamisensa: mm. uusi moniruuviekstruusiolaitteisto mahdollistaa erilaiset tuotekehityshankkeet ja yrityksille tehtävät asiakastyöt sekä yhteistutkimuksen pilotoinnit. 

Perunan ja juuresten kulutus: heikot signaalit markkinoiden muutosvoimista 

Pyöreässä pöydässä vallitsi yhteinen näkemys siitä, että tarvitaan lisää tietoa pohjoisesta perunasta, perunan kulutusmuutoksista ja kuluttajien perunaan liittyvistä odotuksista. Tämä mahdollistaa myös markkinoinnin kehittämisen. Onko peruna kokemassa renessanssin, ja miten edesautetaan kehitystä, jonka myötä perunasta tulisikin arjen kotimaista luksusta? Perunan omavaraisuusaste on Suomessa korkea, joten se on myös tärkeä elintarvikeketjun huoltovarmuudelle.

Entä miten on muiden juuresten laita? Pyöreässä pöydässä keskustellut asiat perunasta ovat monilta osin sovellettavissa myös kotimaisille juureksille. Tarvitaankin rohkeutta kehittää uusia peruna- ja juurestuotteita: jalostaminen paitsi herättää kotimaan kuluttajat huomaamaan perunan ja juuresten hyvät ominaisuudet, mutta on myös edellytys pääsyyn kansainvälisille markkinoille. Onko paras strategia kehittää huippulaatuisia ja -hintaisia vientituotteita vai panostaa erityisen hyvien lajikkeiden löytämiseen? Entä voisimmeko Suomessa kehittää vientituotteeksi parempaa perunantuotantoa haastaviin olosuhteisiin, vaikkapa suljetuissa ympäristöissä? Myös tuotannon ja tuotteiden jäljitettävyys tulee olla kunnossa ja siihen monet yritykset ovatkin viime vuosina panostaneet.  

Mitä tutkimusta Lukelta toivotaan? 

Pyöreän pöydän keskustelut ovat Luken vastikään käyttöön ottama työkalu, jonka avulla Luke vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisessa dialogissa. Pyöreän pöydän konsepti toimii: on tärkeää jakaa tietoa ja kokemuksia arvostavassa ja ratkaisuhakuisessa keskustelussa, omaa ajattelua rikastaen. Tutkimustarpeet kattavat koko perunatoimialan arvoketjun: jalostetusta lajikkeista viljelytekniikoiden kautta lopputuotemarkkinoihin. Jatkopohdinnallekin ilmeni tilausta ja Luke reagoi yhteistyötahojen toiveisiin koskien seuraavien keskustelujen, raporttien tai tutkimusten aiheita.