Kirjoittajat:
Mari Ylä-Jarkko
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.
Muuttuvaa maailmaa mittaamassa
Suomalainen ruoka ja luonto on meille jokapäiväinen asia, jota emme juuri välttämättä arjessa noteeraa, mutta joka kadotessaan tai muuttuessaan aiheuttaa meille suurta huolta. Asiaa tulee tarkkailla eri näkökulmista ja myös globaalisti. Mitä sitten mitataan ja miten?
Euroopan tasolla tilastointia ohjaa tilasto-ohjelma ja EU-asetukset. Lisäksi erilaiset kansalliset ja kansainväliset ohjelmat ja strategiat tuovat lisätarpeita. Mainittakoon esimerkiksi monen huulilla ollut European Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Pellolta pöytään (Farm to Fork) -strategia sekä kansallisesti biotalousstrategia. Tämän lisäksi käymme keskustelua somessa eri aihealueista - metsien suojelusta, kala- ja riistakannoista. Näihin kaikkiin yritämme Lukessa vastata eri tavoin. Yksi tapa on tilastointi.
Me Lukessa tuotamme yhtenä Suomen neljästä tilastoviranomaisesta tilastoja ruoka- ja luonnonvaroista. Lakia ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) katsoessa alaamme kuuluvat tilastot maatalouden rakenteesta, tuotantomenetelmistä ja -panoksista, peltokasvi-, puutarha- ja kotieläintuotannosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön sekä maataloustuotteiden hinnoista; metsien taloudellista hyödyntämisestä, puumarkkinoiden toiminnasta, metsien hoidosta ja suojelusta; kalastuksesta, vesiviljelystä, kalataloudesta ja kalastustuotteiden markkinoista; sekä elintarvikkeiden turvallisuudesta.
Osa tilastoista kuuluu Suomen Virallisen Tilaston valikoimiin, jolloin tilastointi täyttää sovitut laatukriteerit.
Osa näistä vaateista nousee esiin Euroopan unionista ja ovat niin kutsuttuja ESS-tilastoja (ESS tarkoittaa: European Statistical System) eli niiden tuottaminen pohjaa EU-asetuksiin. Tällä puolella lisätarpeita nousee eri puolilta, muun muassa edellä mainituista ohjelmista ja strategioista, joita EU:n direktoraatit laativat hyvän elämän ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. Osa tilastoista kuuluu myös/tai Suomen Virallisen Tilaston valikoimiin, jolloin tilastointi täyttää sovitut laatukriteerit. Lisäksi tuotamme muita tilastoja.
Maailma muuttuu – tilastoinnin tarpeet muuttuvat
Tilastoinnin tarpeet ja niiden tuotantotavat muuttuvat ajassa maailman muuttuessa ympärillämme ja tutkimustiedon lisääntyessä. Ei omassa lapsuudessani tai nuoruudessani puhuttu kasvihuonekaasuista tai ilmaston lämpenemisestä siten kuin tänä päivänä, saati isovanhempieni aikaan. Lehmiä oli laitumella vähän joka nurkalla, heinä kuivui seipäillä, kalaa joko sai tai ei saanut ja perunapellolla käytiin talkootyönä poimimassa pottuja - maatilat toimivat monialaisesti ja perhevoimin. Nyt maatiloja on vähemmän, metsänhoito konevaltaistunut ja kalakantoja seurataan. Nämä muutokset ovat nähtävissä meidän tilastoistamme ja tiedonkeruistamme.
Maailman muuttuessa ja tutkimustiedon karttuessa me tilastontekijät ja tiedon tuottajat yritämme kestää perässä siinä, mistä tulisi tuottaa hyvää ja pitkän ajan puolueetonta, objektiivista ja vertailukelpoista (sekä ajassa että eri maiden kesken) tietoa, johon päättäjät voivat nojata päätöksiä tehdessään ja jonka avulla voimme seurata päätösten vaikutuksia.
Tätä varten Lukessa me tuotamme tietoa ja teemme tilastoja. Olemme vuoden vaihteessa selkeyttäneet tiedonkeruiden ja tilastotuotannon välistä rajapintaa, jotta voimme taata tutkijoille hyviä aineistoja jatkossakin käyttöön. Olemme nyt päivittäneet tilasto-ohjelman teknisluonteisesti, mutta kesän kääntyessä kohti syksyä tulemme aloittamaan laajemman pohdinnan tilastotarpeista keskustelemalla sidosryhmien kanssa tietotarpeista. Kaikkea emme varmasti pysty tuottamaan, mutta herkällä korvalla kuuntelemme kuitenkin.
