Mitä Suomen pelloilla viljellään vuonna 2050?

Asiahan selvisi, kun sitä kysyttiin todellisilta asiantuntijoilta – viljelijöiltä! Tässä blogissa kerrotaan, mitä Okra-maatalousnäyttelyssä Luonnonvarakeskuksen (Luken) osastolla vierailleet kysymykseen vastasivat. Vertailun vuoksi sama kysymys esitettiin sosiaalisessa mediassa Luken twitter-kanavalla. Vastaukset poikkesivat hiukan toisistaan – oliko tämä odotettavissa?

Okrassa kyselyyn vastanneiden mielestä herne ottaa paalupaikan vuonna 2050

Tämä tuli selväksi torstaina 6.7.2023 annetuissa vastauksissa. Herneala on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, joten tällä hetkellä intoa ja luottoa herneen viljelyyn Suomessa on. Onhan herne mitä mainioin proteiinilähde. Voisiko herneala siten vielä kymmenkertaistua nykyisestä ja olla vuonna 2050 jopa 400 000 hehtaaria?

Sanapilvi teemasta Mitä Suomessa viljellään vuonna 2050? Vastauksia Okra-maatalousnäyttelystä: viljojen nimiä. — Näin Okra-maatalousnäyttelyssä Luken osastolta tavoitetut vierailijat vastasivat kysymykseen "Mitä Suomessa viljellään vuonna 2050?"

Näin Okra-maatalousnäyttelyssä Luken osastolta tavoitetut vierailijat vastasivat kysymykseen "Mitä Suomessa viljellään vuonna 2050?"

Verkossa vastanneiden mielestä vuonna 2050 viljellään eniten kauraa

Kauran voimaan on siis luottoa. Kaurasta on moneksi, ja sille löytyy yhä monipuolisempia uusia käyttömuotoja. Ottaako kaura takaisin ohralta ykköspaikan eniten viljeltynä viljana?

Kaura-ala on tänä vuonna 322 000 hehtaaria – yltääkö ala vuonna 2050 jo 500 000 hehtaariin?

Sanapilvi teemasta Mitä Suomessa viljellään vuonna 2050? Vastauksia twitterissä: viljojen nimiä. — Näin Luken esittämään kysymykseen "Mitä Suomessa viljellään vuonna 2050?" vastattiin twitterissä. Kysely oli esillä samaan aikaan livenä Okra-maatalousnäyttelyssä.

Näin Luken esittämään kysymykseen "Mitä Suomessa viljellään vuonna 2050?" vastattiin twitterissä. Kysely oli esillä samaan aikaan livenä Okra-maatalousnäyttelyssä.

Kerro, kerro kuvastin – mitä Suomessa vuonna 2050 viljellään?

Myös muut kasvit saivat kannatusta: perinteisiä viljoja kuten ohraa, vehnää ja ruistakin pelloiltamme tulee löytymään. Tällä hetkellä vähemmän viljeltyjen kasvien, kuten hampun, maissin, linssin, auringonkukan, härkäpavun ja tattarin viljelylle voi tulevaisuudessa myös olla oma sijansa.

Näin siis aiheesta kiinnostuneet arvioivat Suomen peltoviljelyä vuonna 2050. Kysely tehtiin mentimeter-työkalulla. Okrassa kyselyyn vastasivat Luken osastolla kävijät ja twitterissä vastauksia antoivat satunnaiset twiittailijat.