Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 12.03.2022.
Tällä hetkellä toiminnan ylläpitäminen maatiloilla edellyttää sähköä sähköverkon kautta ja polttoöljyä jatkuvasti. Ne eivät ole tällä hetkellä juurikaan korvattavissa.
Energia on yksi maatalouden keskeisiä tuotantopanoksia. Suomen energiasta kaksi kolmasosaa on tuontienergiaa ja siitä 60 prosenttia tulee Venäjältä.Energiasektori on toistaiseksi jätetty pois Venäjälle määrätyistä talouspakotteista, koska Eurooppa pelkää energian hinnan rajua nousua ja venäläinen kaasu lämmittää lähes koko Keski-Eurooppaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin aiheuttanut halun irrottaa energiajärjestelmä Venäjä-riippuvuudesta. Miten kävisi maatalouden energiahuollon, jos tuonti Venäjältä katkeaisi?
Maataloudessa käytettävä energia tulee samoista lähteistä kuin muissakin talouden sektoreissa. Keskeisimmät energian lähteet ovat polttoöljy, metsähake ja sähkö. Muita ovat turve ja polttopuu. Erityisen riippuvaisia maataloudessa ollaan kevyestä polttoöljystä, jota käytetään traktoreissa, muissa työkoneissa, viljakuivureissa sekä varavoimageneraattoreissa. Polttoöljyn osuus maatalouden energian kokonaiskulutuksesta on noin 40 prosenttia. Merkittävä osa siitä on tuotu Venäjältä.
Hinta on ohjannut suomalaisia yrityksiä ostamaan öljyä Venäjältä. Se on kuitenkin melko yksinkertaista korvata muiden tuottajamaiden öljyllä.
Riippuvuus venäläisestä öljystä on kuitenkin luonteeltaan taloudellista. Hinta on ohjannut suomalaisia yrityksiä ostamaan öljyä Venäjältä. Se on kuitenkin melko yksinkertaista korvata muiden tuottajamaiden öljyllä. Hinta vaan nousee entisestään.
Maatiloilla ollaan hyvin riippuvaisia myös sähköstä, jonka kokonaiskulutuksesta kuitenkin katetaan kotimaisella tuotannolla jo nykyisin reilut 80 prosenttia. Vajaa viidennes on nettotuontia, ja Venäjän osuus on noin 10 prosenttia. Sähköä tarvitaan kotieläintiloilla muun muassa ilmanvaihtoon, lämmitykseen, viilennykseen ja lypsy- sekä ruokintarobotteihin. Monet työt ovat nykyisin pitkälle automatisoituja ja vaativat jatkuvaa sähkön saantia toimiakseen.
Maatiloilla on varauduttu energiansaannin häiriöihin sekä varageneraattoreiden voimin että varastoimalla energiaa. Varautumisen taso tosin vaihtelee paljon tiloittain. Useimmilta kotieläintiloilta löytyy varageneraattori, joiden avulla tilat pärjäävät tilatyypistä ja generaattorin tehosta ja vuorokaudesta riippuen muutamiin päiviin ja jopa viikkoon ja viikkoihin. Niiden voimin voidaan ylläpitää välttämättömät toimet. Generaattorit vaativat kuitenkin paljon polttoöljyä toimiakseen.
Maatiloilta löytyy myös polttoainevarastoja, mutta riippuu paljon tilasta, kuinka suuret ovat varastointimahdollisuudet. Isoilla tiloilla polttoöljyn menekki on suurta ja öljyä voidaan joutua tilaamaan montakin kertaa vuodessa. Pienemmillä tiloilla voidaan pärjätä yhdellä täytöllä vuodessa.
Jo nyt on yksittäisiä energiaomavaraisia maatiloja ja niitä tulee koko ajan lisää.
Fossiilisten energianlähteiden korvaaminen maataloudessa on pitkällä aikavälillä mahdollista. Jo nyt on yksittäisiä energiaomavaraisia maatiloja ja niitä tulee koko ajan lisää. Maatiloilla on potentiaalia tuottaa energiaa biokaasulla, aurinkopaneeleilla tai tuulivoimalla. Paljon puhuttujen maatilojen biokaasulaitosten rakentaminen vaatii kuitenkin investointeja.
Biokaasulaitoksen rakentaminen olisi myös sijoitus, jonka avulla maatalousyrittäjät voisivat parantaa ansaintamahdollisuuksiaan. Jos tilat pystyisivät itse tuottamaan ja varastoimaan bioenergiaa riittäviä määriä, se parantaisi energiaomavaraisuutta niin yksittäisillä maatiloilla kuin koko suomalaisessa ruoantuotannossa.
Öljystä luopuminen – erityisesti työkoneissa käytettävän polttoöljyn korvaaminen – kokonaan on kuitenkin maataloudessa hyvin vaikeaa. Siirtyminen uusiutuvalla energialla toimiviin työkoneisiin on hidasta ja vaatisi erityisiä kannustimia muutoksen vauhdittamiseksi.
On vielä hyvin vähän käytössä kaasulla, vedyllä tai sähköllä toimivia työkoneita. Traktorit ja muut työkoneet ovat maatalousyrittäjälle myös kalliita investointeja, joten konekanta uudistuu senkin takia hitaasti. Öljyllä toimivat kuivurit olisi mahdollista muuttaa puuhakkeella tai esimerkiksi maatilalla tuotettavalla biokaasulla toimiviksi. Myös lämmitykseen käytettävä öljy on periaatteessa mahdollista korvata hakelämmöllä, vaikka se on aika iso kustannus eikä vaihtaminen ihan nopeasti onnistu.
Tällä hetkellä toiminnan ylläpitäminen maatiloilla edellyttää kuitenkin sähköä sähköverkon kautta ja polttoöljyä jatkuvasti, eivätkä ne ole tällä hetkellä juurikaan korvattavissa. Kriittisin energiatekijöistä on polttoöljy johtuen niin käyttömäärästä, käytön monipuolisuudesta, alhaisesta omavaraisuudesta kuin Venäjä-riippuvuudestakin.
Irrottautuminen venäläisestä öljystä ei sinänsä tuottaisi ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Hinnat kuitenkin nousisivat, mutta kuinka paljon, sitä on tässä vaiheessa vaikea arvioida.
