Siirry pääsisältöön

Luontobuumi kiihtyi koronapandemian aikana − mitä opittiin tulevaisuutta varten?

Blogi
|
14.6.2022
|
Tuija Lankia
|
Marjo Neuvonen
|
Liisa Tyrväinen

Suomessa ja maailmalla luontoalueet toimivat tärkeänä resurssina pandemiaan sopeutumisessa. Ne tarjosivat ympäristön stressistä palautumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Suosituimmat kohteet ruuhkautuivat. Tämä toi esille luontoalueiden rajallisen määrän ja kantokyvyn kävijämäärien kasvaessa myös jatkossa.

Liikkumisrajoitukset vaihtelivat pandemiatilanteen mukaan ja maittain. Tiukat rajoitukset ja kehotukset pysyä kotona vähensivät ulkoilualueiden käyttöä erityisesti kauempana sijaitsevilla alueilla esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Joissakin maissa luontoalueita myös suljettiin terveysturvallisuuden takaamiseksi. Rajoitusten poistumisen jälkeen luontoalueiden käyttö kasvoi voimakkaasti, esimerkiksi USA:ssa luontokäyntien määrät joillakin alueilla yli kaksinkertaistuvat. Monissa maissa, erityisesti kaupunkialueilla, luontokäyntien määrä kasvoi koronapandemian aikana merkittävästi.

Suomessa eritasoiset liikunta-, kulttuuri- ja ravitsemispalveluiden rajoitukset ja sulkemiset rajoittivat vapaa-ajan viettämistä lähes koko pandemia-ajan. Kun ulkona liikkumista tai luonnossa ulkoilua ei missään vaiheessa rajoitettu, luontoalueista tuli erityisen tärkeitä paikkoja pandemiaan sopeutumisessa.

Tutkimus kertoo ulkoilun suosion kasvusta

Lukessa vuosina 2019–2021 toteutettu luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) tarjoaa tietoa pandemian vaikutuksista ulkoiluun Suomessa. LVVI-tulosten mukaan luonnossa ulkoilu kasvoi keskimäärin 18 % keväällä ja kesällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen ja vuoteen 2021.

Pandemian aikana ulkoilu lisääntyi erityisesti maaseudun luontoalueilla ja metsissä sekä kaupunkien ulkoilualueilla. Metsähallituksen kävijäseurantojen mukaan vierailut kansallispuistoihin lisääntyivät 23 prosenttia vuonna 2020 verrattuna edeltävään vuoteen (Metsähallitus 2022). Myös mobiilidatojen avulla kerätty tieto viheralueiden käytöstä kertoi voimakkaasta kasvusta kaupunkien viheralueilla keväällä 2020.

Ikäihmisten osalta pandemian vaikutus oli kahtiajakoinen. Vaikka virkistyskäyntien määrä lisääntyi keväällä ja kesällä 2020 ulkoilua harrastavien keskuudessa, ikäryhmän 65–80-vuotiaat ulkoiluun osallistuminen hieman väheni. Tämä johtui todennäköisesti terveysohjeistuksesta, jossa erityisesti ikäihmisten kontakteja pyrittiin välttämään.

Miten pandemia vaikutti ulkoiluun ja luontoalueiden käyttöön?

Pandemian vaikutukset näkyivät ulkoilumäärien kasvamisen lisäksi ihmisten henkilökohtaisissa kokemuksissa (Kuva). Kaikkiaan 41,2 prosenttia vastaajista kertoi ulkoilusta tulleen entistä tärkeämpi keino vähentää stressiä ja 40,8 prosenttia luonnosta tulleen entistä tärkeämpi paikka harrastaa liikuntaa. Pandemian aikana luontoalueet ovat olleet monille tärkeä paikka viettää aikaa läheisten kanssa: vajaa kolmannes (28,8 %) koki, että luonnosta on tullut entistä tärkeämpi paikka tavata muita ihmisiä. Neljännes (24,5 %) vastaajista kertoi käyttävänsä luontoalueita monipuolisemmin kuin ennen pandemiaa.

Pandemialla oli myös ulkoilua haittaavia vaikutuksia. Lähes viidennes vastanneista koki ulkoilukokemuksensa heikentyneen pandemian vuoksi. Osaltaan heikentyminen on voinut johtua suosituimpien ulkoilualueiden ruuhkaisuudesta, sillä 11 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei keväällä 2020 voinut käyttää omaa tyypillisintä ulkoilukohdettaan ruuhkautumisen vuoksi.

Vastaavasti 10 prosenttia kertoi siirtyneensä vierailemaan kauempana sijaitsevassa luontokohteessa. Kauempana sijaitsevaan kohteeseen on saattanut houkutella myös niiden vetovoimaisuus ja aiempaa runsaampi ulkoiluun käytettävissä oleva aika. Ulkoilijamäärien kasvu vaikuttaa myös ulkoilukohteiden luontoarvoihin ja ekologiseen kestävyyteen. Matkustaminen oman ulkoiluharrastuksen vuoksi kauempana sijaitsevaan kohteeseen, jos läheltä ei löydy sopivaa paikka harrastaa, lisää matkustamisesta koituvaa hiilijalanjälkeä. 

Missä määrin luonnossa ulkoilun suosio tulee jatkumaan, on kiinnostava kysymys. Suosion vähintään osittaiseen jatkumiseen viittaa se, että lähes kolmannes (31,7 %) vastaajista arvioi, että tulee jatkossa viettämään luonnossa enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa. Lisäksi yli kymmenen prosenttia oli löytänyt pandemian aikana itselleen uuden luontoharrastuksen. Luonnossa vietetty aika oli saanut useat myös pohtimaan syvällisemmin suhdettaan luontoon: lähes puolet (48,5 %) vastaajista koki arvostuksensa luontoa kohtaan lisääntyneen ja yli 40 prosenttia sanoi miettivänsä ihmisen vaikutusta luontoon enemmän kuin ennen pandemiaa. Kiinnostavaa on, että naiset kokivat pandemian vaikutukset keskimäärin miehiä voimakkaammin. Esimerkiksi arvostuksensa luontoa kohtaan koki nousseen 57,8 prosenttia naisista ja 37,8 prosenttia miehistä.

Mitä voidaan oppia koronapandemian vaikutuksista ulkoiluun?

Sekä Suomessa että kansainvälisesti tulokset soittavat, että kansalaisten hyvinvoinnin kannalta luontoympäristöt ovat olleet tärkeitä pandemian aikana. Jo ennen pandemiaa luonnossa oleskelun ja liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset on tunnistettu yhä laajemmin.

On vaikeaa ennakoida, millaisena ulkoilutrendi säilyy tulevaisuudessa, kun koronarajoituksista on luovuttu ja vapaa-ajanviettotapojen moninaisuus on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Ulkoilukysyntään vaikuttavat monet tekijät kuten väestörakenteen muutokset, vapaa-ajan määrä, kaupungistuminen, ulkoilumahdollisuuksien tarjonta, uudet teknologiat, sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset, matkustusrajoitukset ja myös matkustamisen kustannukset kotitalouksille.

Seurantatieto luonnossa ulkoilusta ja käynneistä suojelualueilla osoittaa, että kysynnän kasvua oli havaittavissa jo ennen pandemiaa eikä kokonaismuutosta voi selittää vain pandemian vaikutuksella. Siten kysyntä todennäköisesti säilyy korkealla tasolla myös jatkossa. Tiiviillä kaupunkialueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, luontokohteiden ruuhkautuminen toi esille luontoalueiden rajallisen tarjonnan sekä huolen kohteiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Väestömäärän kasvaessa onkin erityisesti kasvukeskuksissa syytä pohtia luontoalueiden tarjonnan riittävyyttä osana asuin- ja työympäristöjen laadun varmistamista muuttuvissa ympäristö- ja terveyshaasteissa.

Lähellä sijaitsevat laadukkaat luontokohteet ovat korvaamattomia kansanterveyden edistämisessä ja suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tukena. Suurin osa lähiluontokäynneistä kohdistuukin kuntien omistamille alueille. Sen vuoksi maakuntien ja kuntien maankäytössä ja kaavoituksessa tulisi luonnon virkistyskäyttö tunnistaa tärkeänä käyttömuotona jatkossakin. Virkistysaluevarausten sekä, reittien ja palveluvarustuksen tarjonnan lisäksi tulisi esimerkiksi metsien hoidossa painottaa maisema- ja virkistysarvojen säilyttämistä ja lisäämistä.

Monipuoliset ja olosuhteisiin mukautuvat palvelut voivat edellyttää eri ikäisten ja taitotasoiltaan erilaisten ulkoilijoiden palvelutarpeiden huomioimista. Käytön määrä ja ulkoilijoiden kokemukset ovat tärkeitä seurattavia asioita, jotka kertovat muutoksista. Kävijätietoa pitäisi kerätä systemaattisemmin myös kuntien alueilta suunnittelua varten. Juuri ilmestyneessä vuoteen 2030 ulottuvassa kansallisessa virkistyskäytön strategiassa tavoitteena on valtakunnallinen ulkoilutieto, joka mahdollistaisi koko maan kattavan tiedon ulkoilumahdollisuuksista ja -palveluista. Digitaaliset palvelut ovat tärkeässä asemassa asiakaslähtöisyyden lisäämisessä.

Ulkoilijana voi sopeutua noudattamalla alueen kävijöille suunnattua ohjeistusta ja retkietikettiä. Monilla alueilla kohtaamispaikoilla, kuten pysäköinti- ja taukopaikoilla voi olla ruuhkaista, vaikka alueella olisikin muuten hyvin tilaa retkeillä. Ulkoilija voi valita ajankohdan ruuhka-aikojen ulkopuolelta ja valitsemalla vaihtoehtoisia kohteita tai suunnittelemalla reittivaihtoehtoja. Ulkoilija voi sopeutua paremmin, jos hänellä tietoa alueen mahdollisesta ruuhkaisuudesta, oman toiminnan vaikutuksista luonnon kulumiseen ja tietoa vaihtoehtoisista kohteista. Jos yhä useammalle ei lähialueelta löydy omalle ulkoiluharrastukselle sopivaa kohdetta, voi se tarkoittaa matkustamista kauempana sijaitseville ulkoilukohteille.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.