Siirry pääsisältöön

Kuinka todellista on karhukannan vähentyminen?

Blogi 24.2.2023 Ilpo Kojola
Kuva: Ilpo Kojola / Luke.

Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan selvästi vähentyneen Itä-Suomessa. Arvion synnyttämässä keskustelussa on tullut esiin näkemys, että kannan pienentyminen ei olisi todellista, vaan ensisijaisesti seuraus havainnoinnin vähentymisestä. Havainnoinnin heikentymisen on katsottu paljolti juontuvan hallinto-oikeuksien tekemistä toimeenpanokielloista, joiden takia karhunmetsästystä ei voitu viime syksynä harjoittaa karhukannan ydinalueilla Itä-Suomessa. Mielipiteenvaihdon keskiössä on ollut Pohjois-Karjala, missä Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan koon kaikkein selvimmin alentuneen.

Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin havaintoihin, joista poimitaan pentuehavainnot. Pentuehavainnoista arvioidaan useampaa eri kriteeriä käyttäen erillisten pentueiden lukumäärä, joka on perusta karhukanta-arviolle. Karhukannan kokonaisyksilömäärä saadaan kertomalla pentueiden lukumäärä luvulla kymmenen.

Esimerkkialueena mainitussa Pohjois-Karjalassa viimevuotinen karhunmetsästyskielto näytti vaikuttavan melko lievästi arvioitujen pentueiden lukumäärään, kun tilannetta verrataan vuoteen 2021, jolloin karhuja metsästettiin vilkkaasti. Vuoden 2022 pentueista 33 perustui ennen metsästyskautta kirjattuihin havaintoihin ja metsästyskauden aikaisista havainnoista hahmottui esiin kuusi uutta pentuetta. Vastaavat lukumäärät vuodelle 2021 olivat 52 ja 12.

Edellä kuvattu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö havaintojen määrällä olisi huomattava merkitys. Mitä enemmän luotettavia pentuehavaintoja on kirjattu, sitä varmemmin pentueet esiin piirtyvät. Luonnonvarakeskus pyrkii vastamaan haasteisiin arviointimenetelmiä kehittämällä. Tavoitteena on mm. verrata havaintoaineistoon pohjautuvia arvioita geneettiseen yksilöntunnistukseen perustuviin arvioihin karhujen lukumäärästä.

Karhukannan koon pienentyminen Itä-Suomessa oli odotettavissa, sillä pyyntiverotus on ollut kannan arvioituun kokoon nähden viime vuosina selvästi voimakkaampaa kuin aiemmin 2000-luvulla. Voimakas metsästysverotus voi heijastua myöhään aikuistuvan ja hitaasti lisääntyvän eläimen kannankehitykseen niin, että vaikutukset usean vuoden aikajänteellä. Lisääntyvien naaraiden poistuminen kannasta korvautuu hitaasti, koska naaraat saavat ensimmäiset pentunsa yleensä vasta neljävuotiaina. Aikuisten urosten poistuminen kannasta luo tilaa vieraille uroksille, joilla on taipumus tappaa pentuja saadakseen naaraat tulemaan uudelleen kiimaan. Myös tämä karhukannan pentutuottoa heikentävä ilmiö voi vaikuttaa viiveellä karhukannan runsauteen. Itä-Suomessa viivettä lyhentänee kuitenkin Venäjän tiheästä karhukannasta saapuva tulomuutto, josta vastaavat etenkin nuoret urokset. 

Vaikka metsästysverotuksen vaikutuksissa karhukantaan on todettu voivan olla useamman vuoden mittaisia viiveitä, pentueiden määrän väheneminen Pohjois-Karjalassa vuodesta 2021 vuoteen 2022 selittynee pääosin syksyn 2021 metsästysverotuksella. Naaraskarhuja kaatui vuonna 2021 yhteensä 82 ja niistä valtaosalla olisi ollut pennut vuonna 2022.

Kommentit

Mika Piiroinen
Näkemykseni on ettei Luke osaa, eikä koskaan ole osannut huomioida rajasta aiheutuvia tekijöitä karhukannan koon arvioinnissa. Kanta lisääntyy huomattavasti nopeammin kuin Luken laskelmat olettavat. Ilmiölle on täysin loogiset selitykset, mutta niitä ei haluta ymmärtää.
Mika
Ilpo Kojola

In reply to by Mika Piiroinen

On totta, että tulomuuton yksilömäärää Venäjältä ei ole tällä hetkellä mahdollista arvioida. Luke oli mukana tutkimushankkeessa, jossa sen vahva läsnäolo geneettisen monimuotoisuuden kasvun kautta todettiin julkaisussa vuodelta 2015 (https://royalsocietypublishing.org/doi/full/10.1098/rspb.2015.0092)
Antti Kuivalainen
Kojola on tarkentanut hyvin pentutuoton vaikutusta karhukantaan, mutta ei ole yksilöinyt, miten esimerkiksi Pohois-Karjalasta hävisi edellisessä kant-arviossa olemassa olevia karhuja reilusti yli 200. Metsästystä ei ollut ja karhukanta putosi yli 600 yksilöstä (aikuiset+pennut) alle neljään sataan. Aiempien vuosien metsästyksellä ei tätä vähennystä voi perustella.
Ilpo Kojola
Me teemme arvion vuodesta toiseen samoilla kriteereillä sen aineiston perusteella, mikä meillä on käsillä. Karhun tapaisen eläimen populaatiokoon kehitystä ennakoitaessa on myös kumuloituvat vaikutukset ja viiveet hyvä ottaa huomioon muutosten mahdollisina selittäjinä. Tässä kauan sitten julkaistu tarkastelu aiheesta: https://doi.org/10.2192/1537-6176(2006)17[159:RTAHIF]2.0.CO;2
Tero Ovaskainen

In reply to by Ilpo Kojola

Lukella on varmasti pyritty ottamaan kaikki vaikutukset ja viiveet huomioon. Aineisto ja sen kerääjät ovat enemmän virhealttiita...? 2022 loppuvuosi (7-12) oli havaintomääriltään heikoin 2015-2022 vertailussa, jos tassu aineistoa osasin oikein tulkita. Eli kaikkia suurpetohavaintoja tehtiin vähiten kun jaetaan vuodet kahteen jaksoon. Karhukannan lasku voi tätä selittää, mutta myös muiden lajien havainnot olivat myös vähäisemmät. Toivottavasti vain tilapäinen notkahdus eikä historiassa kuultuja tassulakkoja ja ihmiset jatkaisivat havaintojen ilmoittamista yhdyshenkilöille. Hienoa kun Luke vastaa kysymyksiin!
Timo Tuononen
Tassujärjestelmään merkitään näköhavainnot ja jälkihavainnot.
Paljon keskustelua herättää karhupentueiden reviirikoko ja mahdolliset päällekkäisyydet.
Kun ravintoa on paljon ja muutkin olosuhteet otolliset niin reviirien päällekkäisyys on mielestäni mahdollinen. Pentujen jälkien koosta ei voi päätellä mikä pentue on kyseessä. Riistakamerakuvista karhujen sekä aikuisten ja pentujen yksilöllinen tunnistaminen on mahdollista. Kuvissa näkyy myös päivämäärät ja kellonajat. Teknisesti riistakamera havainnot voisi kirjata näköhavainnot kohtaan jos erillistä täppää ei riistakamerakuville saada. Kameran omistajat voisivat lähettää kuvat tassu-järjestelmän havaintojen kirjaajalle dokumenttina
Samuli Heikkinen

In reply to by Timo Tuononen

Riistakamerat ovat jo olleet useana vuonna yksi suuri havaintojoukko tarkasteltaessa karhuhavaintoja. Vuonna 2022 riistakamerahavaintoja tehtiin noin 35 % kaikista havainnoista, joten riistakamerahavainnot ovat yhdessä näkö- ja jälkihavaintojen kanssa tärkeimmät havaintotyypit.

Riistakamerahavainnot eivät kuitenkaan ole ongelmattomia. Vaikka kamerat ovatkin kehittyneet paljon viimeisinä vuosina ja niin hämärässä/pimeässä olosuhteissa niistä on silti vaikea tehdä yksilökohtaisia havaintoa. Lisäksi mahdollisesti kuvan ulkopuolelle jäävä yksilö tuo virheellisen määrityksen.

Nykyohjeissa riistakamerakuvaa rinnastetaan näköhavaintoon. Samoin kun näköhavaintojen kohdalla, mitattu jälkihavainto varmentaa pentuhavainnon.
Timo Tuononen

In reply to by Samuli Heikkinen

Kamerat ovat todella kehittyneet esim. Emojen, pentujen valkoiset kaulan ”sepelit” auttavat kyllä yksilöimään pentueen varsin luotettavasti.
Kuvia kun on aikaa tarkastella rauhassa.
Timo Tuononen

In reply to by Samuli Heikkinen

Maa ja metsästalousministeriön julkaisussa 2022:11 mainitaan seuraavaa" Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus selvittävät edellytykset nykyistä laajempaan kansalaishavaintojen hyödyntämiseen suurpetoyhdyshenkilöiden työn tukena ja karhukannan seurannassa."
Riistakamerakuvien ja videoiden hyödyntäminen on tätä kansalaishavainnointia. Oma riista palvelussa on myös mahdollisuus liittää havaintoon valokuvat
Timo Tuononen
En löydä vuoden 2021 ja 2022 karttahavaintoja karhuista. Missähän ne mahtavat olla?