Kuinka todellista on karhukannan vähentyminen?

Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan selvästi vähentyneen Itä-Suomessa. Arvion synnyttämässä keskustelussa on tullut esiin näkemys, että kannan pienentyminen ei olisi todellista, vaan ensisijaisesti seuraus havainnoinnin vähentymisestä. Havainnoinnin heikentymisen on katsottu paljolti juontuvan hallinto-oikeuksien tekemistä toimeenpanokielloista, joiden takia karhunmetsästystä ei voitu viime syksynä harjoittaa karhukannan ydinalueilla Itä-Suomessa. Mielipiteenvaihdon keskiössä on ollut Pohjois-Karjala, missä Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan koon kaikkein selvimmin alentuneen.

Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin havaintoihin, joista poimitaan pentuehavainnot. Pentuehavainnoista arvioidaan useampaa eri kriteeriä käyttäen erillisten pentueiden lukumäärä, joka on perusta karhukanta-arviolle. Karhukannan kokonaisyksilömäärä saadaan kertomalla pentueiden lukumäärä luvulla kymmenen.

Esimerkkialueena mainitussa Pohjois-Karjalassa viimevuotinen karhunmetsästyskielto näytti vaikuttavan melko lievästi arvioitujen pentueiden lukumäärään, kun tilannetta verrataan vuoteen 2021, jolloin karhuja metsästettiin vilkkaasti. Vuoden 2022 pentueista 33 perustui ennen metsästyskautta kirjattuihin havaintoihin ja metsästyskauden aikaisista havainnoista hahmottui esiin kuusi uutta pentuetta. Vastaavat lukumäärät vuodelle 2021 olivat 52 ja 12.

Edellä kuvattu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö havaintojen määrällä olisi huomattava merkitys. Mitä enemmän luotettavia pentuehavaintoja on kirjattu, sitä varmemmin pentueet esiin piirtyvät. Luonnonvarakeskus pyrkii vastamaan haasteisiin arviointimenetelmiä kehittämällä. Tavoitteena on mm. verrata havaintoaineistoon pohjautuvia arvioita geneettiseen yksilöntunnistukseen perustuviin arvioihin karhujen lukumäärästä.

Karhukannan koon pienentyminen Itä-Suomessa oli odotettavissa, sillä pyyntiverotus on ollut kannan arvioituun kokoon nähden viime vuosina selvästi voimakkaampaa kuin aiemmin 2000-luvulla. Voimakas metsästysverotus voi heijastua myöhään aikuistuvan ja hitaasti lisääntyvän eläimen kannankehitykseen niin, että vaikutukset usean vuoden aikajänteellä. Lisääntyvien naaraiden poistuminen kannasta korvautuu hitaasti, koska naaraat saavat ensimmäiset pentunsa yleensä vasta neljävuotiaina. Aikuisten urosten poistuminen kannasta luo tilaa vieraille uroksille, joilla on taipumus tappaa pentuja saadakseen naaraat tulemaan uudelleen kiimaan. Myös tämä karhukannan pentutuottoa heikentävä ilmiö voi vaikuttaa viiveellä karhukannan runsauteen. Itä-Suomessa viivettä lyhentänee kuitenkin Venäjän tiheästä karhukannasta saapuva tulomuutto, josta vastaavat etenkin nuoret urokset. 

Vaikka metsästysverotuksen vaikutuksissa karhukantaan on todettu voivan olla useamman vuoden mittaisia viiveitä, pentueiden määrän väheneminen Pohjois-Karjalassa vuodesta 2021 vuoteen 2022 selittynee pääosin syksyn 2021 metsästysverotuksella. Naaraskarhuja kaatui vuonna 2021 yhteensä 82 ja niistä valtaosalla olisi ollut pennut vuonna 2022.